|
Post by Prince Lyonell on Dec 5, 2018 21:12:18 GMT
Annoin toisen nojata kaulaani vasten painaen pääni kevyesti toista vasten. Annoin linnan kuvajaisen näkyä horisontissa. Kuinka lumoavaa hetki silloin olikaan. Askeleet olivat hitaita ja maltillisia. En pystynyt sanomaan yhtään mitään, vaikka olisin voinut millaiset ritarivalat vannoa. Annoin hetken ja olotilan puhutella puolestaan, sillä uskoin ette tunne oli molemminpuolinen.
Henkäisin syvään kääntyen vielä naisen puoleen, kun saavuimme linnan porteille. Piha oli autio ja ovet kiinni, mutta voimilla saisin ovet aukeamaan äänettömästi. Yö oli saapunut päällemme. Kuu valaisi lähes täydellisesti maata ja hiljaisuus täytti linnanpihan. Edes suihkulähteen sorina ei kantautunut korviin, kun pidin katseeni Karmassa. Lempeä, hieman harmittunut katse. Milloin nappaisinkaan hänet uudestana Arkalan linnalle tai tulevaan linnaani, ajattelin huvittuneena hipaisten kädellä toisen kasvoja pyyhkien hiuksia pois toisen kauniiden kasvojen tieltä.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 5, 2018 21:35:38 GMT
Hetki oli lähes taianomainen, kun kävelimme kaksin, kuunvalossa tietä ylös linnalle. Olisi tehnyt mieli pysähtyä, mutta energia vei eteenpäin. Luvattoman nopeasti olimme silti porttien edessä. Käännyin miehen suuntaan, tuntien tuon hanskan poskeani vasten. Nahka oli kylmää, mutta se ei haitannut ollenkaan. Kehoni lämmitti itseään niin että oli miltei kuuma, vaikka ulkona olikin pakkasta. Hymyilin pienesti ja hellästi miehelle. Olisin tahtonut sanoa jotain mukavaa, pientä, mutta en keksinyt mitään. Vaikka aamulla minulla olikin ollut koti-ikävä, se tunne oli kaukana poissa. Itseasiassa nyt halusin vain karata miehen kanssa johonkin.
Katseeni kiersi taivaan tähdistössä, laskeutuen lopulta Lyonellin omaan avaruudelliseen kosmokseen. Henkäisin hiljaa, ujuttaen käteni hitaasti miehen poskelle. En kyennyt pidättelemään itseäni enää, vaan nojauduin prinssiä vasten, painaen huuleni tuon huulille. Sormeni leikkivät hermostuneena, tai turhautuneena, miehen ponnarilla.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 5, 2018 21:51:48 GMT
Otin suudelman vastaan kuin osasin aavistaa tai enemmin tiesin tapahtuman. Toinen leikki hiuksillani ja sai aikaan värähtelyä niskassa. Annoin kehon rentoutua, silmien painua kiinni ja käsien kietoutua toisen selkän ympärille kuin hautoen toista kiinni itseeni. Annoin lumoavaisuuden jatkua niin pitkälle kuin voi piittaamatta siitä, että olimme linnanporttien edessä.
Irtaannutin otteeni toisesta painaen silti otsaa toisen otsaa vasten nenän hipaistessa toisen. Naurahdin kevyesti ja antaen lempeen katseen pysyä kasvoillani. Henkäisin kevyesti. Ajatukset ja sanat olivat kadonnuut nauttien vain tästä hetkestä.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 5, 2018 22:11:00 GMT
Annoin itseni täysin suudelmalle, tuntien kihelmöintiä rinnassani. Lyonellin kosketus sai lämpöaallot suorastaan räjähtämään kehossani. Painoin itseni toista vasten ja vaikka suudelma loppui, en päästänyt irti. En halunnut päästää irti, en vaikka minut olisi poltettu roviolla.
Lyonellin naurahtaessa rentouduin ja hymyilin. Nojasin pääni miehen rintaa vasten, huokaisten. "En halua..." Sain hetken hiljaisuuden jälkeen kuiskattua prinssin vaatteiden sekaan. Puristin nyrkkiini tuon viitanreunusta, hengittäen raskaasti.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 5, 2018 22:27:58 GMT
Nainen painautui kiinni minuun ja puristi viittaa nyrkkiin. Painoin leuan kevyesti toisen pään päälle antaen toisen hautautua syvemmin kiinni itseeni. Silitin toisen hiuksia rennosti. Haalea valo sai naisen hiukset kimmeltämään ja annoin sormien sotkeutua naisen hiuksien ympärille. "En minäkään", kuiskasin naiselle. Annoin otteen hellitä pitäen toista silti lähellä. En olisi tahtonut päästää häntä lähtemään, mutta mikäli hän tahtoi annoin hänelle tilansa. Suljin silmät hymyilen rennosti naiselle.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 5, 2018 22:45:00 GMT
Annoin miehen lämmön vielä hetken lämmittää kehoani, kunnes hän irtautui. Päätin myös itse perääntyä, antaa miehelle tilaa. Pidin silti käteni Lyonellin käsillä, en tahtonut irroittaa. Tuijottelin hymyillen miehen kasvoja. "Meidän varmaan pitäisi mennä..." Sanoin hieman surumielisellä äänensävyllä. Linnassa varmasti ihmeteltiin missä prinssi jo luurasi. En voisi pidätellä tuota kauempaa, mutta otettani en siltikään irroittanut.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 5, 2018 22:50:53 GMT
Pidin naisen käsistä kiinni. En antanut otteeni hellittää ennenkuin olisi pakko. "Valitettavasti", vastasin naiselle. Olin kertonut tulevani myöhään ennen auringon nousua kuitenkin. Pidin naisen kädestä kiini napaten samalla Draken ohjasista kiinni. Siitä lähdin johdattamaan linnanpihan poikki kohti pihattorakennusta. Drake saisi nautti olostaan pihatosta, sitä varmasti stressasi kaikki kummajaiset.
Suorastaan otin varusteet hevoselta pois ja päästin sen takaisin vapauteen. Ennen Morte Drake oli jo kiitämässä tuttavien luokse hörinän kanssa. Siellä Dark Souls otti Draken tujusti vastaan potkaisemalla ilmaa viime metreillä kuin "lopeta se riehuminen kakara". Asetin Draken varusteet siisti tyhjälle vieraspaikalle ja odotin sitten Karmaa.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 5, 2018 23:22:38 GMT
Nyökkäsin, lähtien seuraamaan Lyonellia porttien läpi, haikeus mielessäni. Päästyämme pihattoaidan viereen, otin Lyonellin tapaan varusteet ratsultani. Morte vaikutti väsyneeltä matkustamisen jälkeen ja lähti laahustamaan aitaukseen. Katselin orin menoa hiljaisena. Yön pakkanen alkoi vihdoin purea poskiani, nipistellen inhottavasti.
Vein varusteet pois, kävellen sitten miehen luokse. Yöllä kotiin kävely ei tuntunut mukavalta, ja sen ehkä näki epäröinnistäni pimeää polkua kohtaan. Yöpyminen linnassa houkutteli, mutten viitsinyt kysyä asiasta. Loin väsyneen hymyn miehelle.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 6, 2018 12:21:59 GMT
Nappasin vielä naisen käsistä kiinni. Olisin tahtonut pyytää toisen linnaani yöksi ja sen suorastaan näki olemuksestani, mutta epäilin naisella olevan koti-ikävä enkä tahtonut olla esteenä sille. "Voit tietenkin jäädä, jos tahdot", kuiskasin sitten Karmalle.
Pihaton soihdut valasivat hämärässä ja pystyin siitä huolimatta näkemään toisen selkeästi. Pimeä näkö oli parempi kuin päivällä auringon säteet estivät näkemästä yksityiskohtia. Odotin hiljaa toisen vastausta. Nainen oli selkeästi väsynyt ja pimeällä tarpominen linnalta Hankalan kylälle osasi olla mielenkiintoinen vaellus. Osittain pieni pelko takaraivossa, että kaksi tuntematonta ottaisi Karman kiinni.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 6, 2018 12:29:37 GMT
Hämärällä, soihtujen valaisemalla, pihalla prinssin kasvonpuolikas tuntui hohtavan. Pienet kiteet kimalsivat kilpaa yllämme kaartuvan tähtitaivaan kanssa, vailaisten paikan jossa seisoimme.
Huojentuneena pidin miehen käsistä kiinni, kun tuo edotti linnaan jäämistä. Nyökkäsin ensin pienesti, ennen kuin sain sanoja suustani. "Jäisin mieluusti." Totesin sitten hiljaa, nostaen katseeni käsistämme Lyonellin silmiin. Vaikka matka kotiin ei olisi varsinaisesti pitkä, se oli kylmä ja pimeä. Olin jo valmiiksi väsynyt matkasta ja pauhaavista tunteista, eikä kävely houkuttanut yhtään. Tulisin viettämään kotona kuitenkin taas seuraavien kuukausien yöt, joten yksi yö lisää vieraassa pedissä ei haitannut. Sitäpaitsi linnan sängyt olivat miljoona kertaa mukavempia ja peitot paljon lämpöisempiä kuin omani. Vaikka oma sänky oli aina oma sänky.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 7, 2018 9:27:28 GMT
Nyökkäsin naiselle ja lähdin viemään häntä kädestä pitäen kohti linnaa. Piha oli pimeä ja ainut valon lähde oli kuu sekä miljoonat tähdet. Linnan ovet olivat kiinni ja sain magian avulla avattua ovet hiljaisesti.
Ovet sulkeutuivat perässä ja loin pienen sinisen liekim valaisemaan tietämme pimeässä linnassa. Vilkaisin naista nopeasti ennen matkan jatkamista kohti päämakuusalia. Askeleet kaikuivat aavemaisesti linnassa.
Avasin oman huoneeni oven varovaisesti js lukitsin sen meidän perässä magian avulla. Tarvitsisi pelätä jonkun ylimääräisen saapuvan, vaikka pystyin kuvittelemaan Sirandrasin makaavan sängyllä odottavaisesti. Ajatus huvitti minua ja nappasin päällystakkini pois.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 7, 2018 10:00:00 GMT
Askeleet narskuivat hangessa, kävellessämme tyhjän pihan poikki. Ovet avautuivat Lyonellin taikuuden avulla hiljaa, jonka avulla hän myös loihti liekin, joka opasti meidät oikeaan paikkaan. En ollut uskonut että mies suostuisi ottamaan minut samaan huoneeseen toiseksi yöksi, mutta siinä minä lopulta seisoin. Kuulin kuinka oven lukko napsahti vaimeasti kiinni, saaden minut hymähtämään huvittuneena. Mies ei ilmeisesti tahtonut meitä häirittävän, enkä kyllä minäkään.
Riisuin omat vaatteeni naulaan oven vieressä. Vihdoin sain potkia myös saappaat jaloistani. Vaikka kengät eivät hiertäneetkään, oli mukava astella omin jaloin. Tällä kertaa riisuin myös korsetin lantioni ympäriltä, etten täysin pyörtyisi sen takia. Lopulta päälläni oli väljä, vihreä, puuvillapaita, jonka levenevät pussimaiset hihat oli rypytetty kyynärpäiden kohdalta umpeen. Housut saivat jäädä jalkoihini, ne olivat tarpeeksi rennot nukkumiseen. Se tuli huomattua viimeyönä, mietin huvittuneesti itsekseni.
Kävelin hämärässä huoneessa sänkyä kohti, avaten lettini. Vaaleat hiukset laskeutuivat olkapäilleni laineikkaina ja rentoina. Mies oli ehkä ainoa linnanmailta joka minut oli nähnyt hiukset auki. Se oli tosiaan erittäin harvinaista. Istahdin sängylle hengähtäen. Vaikka mieleni teki kipittää Lyonellin luokse ja kietoutua tuon ympärille, mutta hillitsin itseni. En halunnut olla liian epäsiveellinen heti ensimmäisinä öinä miehen kanssa. Pudistelin päätäni hymyillen. Nyt piti rauhoittua.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 7, 2018 10:09:02 GMT
Asetin paksun ulkoiluviitan tuolin päälle. Potkaisin saappaat jalasta. En vain jaksanut ottaa niitä siististi pois. Annoin valkean puuvillapaidan pitkien hihojen kanssa roikkua rennosti päälläni. Vaaleat ja siistit pussimaiset housut olivat rennot, mutta vyö sai lähteä. Se oli tarpeeksi suolistanut päivän mittaan.
Katsoin Karmaa lumoutuneena, kun hän avasi lettinsä ja hiukset kihartui kauniisti hänen olkapäille. Hymyilin ja menin hänen luokse suorastaan heiträydyin sängylle napaten toisen kainalooni. Olin kirjaimellisesti poikki matkasta, mutta samalla iloista energiaa täynnä toisen läsnäolon vuoksi.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 7, 2018 10:22:15 GMT
Kikatin lempeästi miehen vetäessä minut halaukseen vierelleen. Annoin itseni käpertyä mahdollisimman pieneksi ja painoin silmäni kiinni. Lyonellin lämpö kietutui ympärilleni, kuin suojeleva voima, saaden minut rentoutumaan täysin. Mieli oli onnellisen kevyt, sydän pamppasi rinnassani pehmeän tasaiseen tahtiin.
Painoin pääni prinssin rinnalle, hymyillen leveästi. Pieni energiapiikki sai minut taas valveille, ja aloin pyörittelemään sormiani miehen paitaa vasten. Olisin halunnut sanoa jotain, mutta tunnelma oli niin mukavan rauhallinen ja hiljainen, etten keksinyt mitään. Jos miehellä olisi jotain sanottavaa, hän kyllä puhuisi. Jos ei, ei sekään haittaisi, sillä olin täysin tyytyväinen paikkaani hänen sylissään.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 10, 2018 13:05:23 GMT
Olin hiljaa nauttien olosta, kun nainen painoi päänsä rinnalleni. Samalla hän räpläsi paitaani ja hymyilin hiljaa pitäen katseeni edessa lähes sysipimeässä ikkunassa. Silitin naisen olkapäätä rennosti kääntämättä kuitenkaan katsetta toiseen.
Hetken tuijottelun ja ajattelun jälkeen käänsin katseeni naiseen. Tai ennemmin painoin silmät kiinni kasvoni naisen otsalle. Käännähdin itseni varovasti kyljelleen antaen naiselle tilaa survoutua kiinni itseeni. Ei ollut mitään sanottavaa, kunhan oli mukava olla hiljaa siinä hänen kanssaan.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 10, 2018 13:25:47 GMT
Hymisin tyytyväisenä miehen sylissä. Pimeys sai minut uudelleen väsyneeksi ja painoin silmäni kiinni, toisen kääntyessä kyljelleen. Tungin itseni niin lähelle kuin vain pääsin. Kiedoin käteni Lyonellin kyljelle, tuntien toisen lämmön.
Nautin rennosta olostani ja lopulta nukahdin prinssin viereen. Se ei ollut vaikeaa, sillä viimepäivien metkustus ja tunteiden myllerrys oli uuvuttanut minut lähes täysin. Kehoni oli rento, vaikka kylki tuntui edelleen hieman kireältä. Aamulla olisin joko erittäin väsynyt ja hyvin levännyt. Vaivuin syvään uneen onnellisena.
// Kiitos, tää peli vois olla tässä? :3
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 10, 2018 16:05:47 GMT
Annoin käsien mennä naisen ympärille ja painoi leukani toisen otsaa vasten. Henkäisin syvään kuullen kevyestä tuhinasta, kun nainen nukahti syliini. Annoin kevyen suudelman naisen otsalle ja asetin pääni toisen yläpuolelle silti odottaen, että toinen on kunnon unessa.
Päästin itseni rentoutumaan pitäen katseen edessä miettien päivän tapahtumia. Hymähdin nopeasti ennen kuin kasvoni rentoutua ja silmien painua kiinni. Ajatukset pääsivät ulos enkä enää jaksanut murehtia isäni oudosta käytöksestä tai tuntemattomista vierailijoista. Iltaan kuului paljon hyvään, tai kokopäivään kuului paljon hyvää. Pian olin unessa.
// Kiitos ja kumarrus! Hyvä peli ja seuraavaa odotellessa.
|
|