|
Post by Lady Karma on Jan 5, 2019 17:41:39 GMT
// Avoin roolipeli kaikille halukkaille! Aiheena stunt riding -tunti, jonka vetäjänä Artheur. Aloitan itse pihatosta, mutta mukaan voi tulla myöhemmin tai aloittaa jostain muualta, missä ikinä oma hevonen majaileekaan :D
Ilma oli melko kylmä, vaikka olikin jo keskipäivä. Aurinko oli noussut pilvettömälle siniselle taivaalle, muttei lämmittänyt juuri ollenkaan. Olin onnekseni pukenut kunnolla vaatetta, pari kerrosta housuja, joista päälimmäiset olivat tummanharmaat, joululahjaksi saatu vihreä-keltainen pitkähihainen paksu paita oli vedetty parin paitakerroksen päälle ja päälimmäisenä minulla oli musta, hupullinen takki, sekin joulukalenterista. Takki kyllä tulisi siirtymään kun pääsisin hevosen selkään, siinä se oli vain tiellä. Varsinkin kun tiedossa oli stunt-ratsastusta. Hiukset oli letitetty tiukasti päätä vasten molemmilta puolilta ja kiinnitetty nutturalle takaraivoa vasten.
Kävelin linnan pihan läpi pihattoa kohti. Oppipojilla ja ritareilla oli kiire kukin omaan paikkaansa ja pihalla kävi kunnon kuhina. Puheenhelinä täytti paikan. Astelin sisään nappaamaan kimon orin nahkanruskean riimun. Monnin kanssa en ollut vielä koittanut stunttia, mutta tämä tulisi olemaan ensimmäinen kerta. Hevonen ei näyttänyt olevan sisällä, mutta ei mennyt kauaa kun löysin luimuilevan mustaharjaisen hevosen. Sinisilmä tuijotti ärtyneenä mustaa friisiläisoria, itse paholaista. Huikkasin itseni aitaukseen, silmäillen tilannetta. Daksu vaikutti voitonriemuiselta, mutta Monni vain mulkoili oria. "Noniin, mikäs täällä on tilanne?" Puhuin hevosille rauhallisesti, kysyvästi katsellen molempia. Musta ori käännähti minua päin, ensin luimuillen, mutta sitten se lähti kävelemään kohti. Ennen kuin Daksu kerkesi paria metriä lähemmäs, Monni ryntäsi väliimme hirnuen ja hääsi friisiläisen muualle. "Noh, rauhotus, poika." Sanahdin hieman hätkähtäen hevosen äkillistä toimintaa. Otin orin riimuun, ja ihme kyllä se antoi minun ottaa itsensä nätisti kiinni. Lähdimme kulkemaan kohti pihattotallia.
|
|
|
Post by Lady Nanook on Jan 5, 2019 19:32:51 GMT
Tungin kädet taskuihin ja kävelin lumikinoksessa saappaat polvissa jotta lumet eivät pääsisivät sisälle. Käänsin katseeni kahteen tuttuun oriin hämmentyneenä joista Daksu oli korvat niskassa pälyilemässä Monnia. Seurasin tilannetta kauempaa ja pieni hymähdys karkasi huuliltani nähdessä miten Monni puolusti Karmaa hirnuen kuin teurastettava sika. Tarkkailin miten Daksu lähti laiskasti häntä heilahtaen paikalta pois - paholainenhan oli luovuttanut helposti!
Jatkoin sitten matkaani nopeaan tahtiin takaisin tallille etsimään Helmeä - kyseistä tammaa olisi mielenkiintoista hoitaa, luultavasti täysin erilainen kuin Dark Souls. Pysähdyin tallin oville ja kurkkasin sisälle kun huomasin vilauksen tutusta kultahaarniskaisesta. Mielikuvat tanssiaisyöstä tulivat kuin salamaniskusta mieleeni ja puna kohosi kasvoilleni. Loikkasin pitkin kivistä käytävää miehen perään hypäten sitten tämän selkään roikkumaan kuin takiainen konsanaan.
''Tänään tunti?'' Virnistin puhaltaen toisen mustia hiuksia huvittunut hymy huulilla laskeutuen sitten takaisin maankamaralle sormet edelleen kietoutuneena toisen hiuksiin. ''Huomenta sinullekin...'' Mies mumisi hiuksiaan haroen paremmaksi; olinhan minä sekoittanut ne täydellisesti taas vaihteeksi. ''Otan Helmen tunnille, see ya.'' Kohotin käteni hyvästiksi ja hypin etsimään Helmen hoitotarvikkeita kuullen vielä takanani Artheurin hämmentyneen mutinan siitä, että miten olin vaihtanut Daksun Helmeen vapaaehtoisesti.
|
|
Lady Vanamo
Aseenkantaja
I'm shy until you get to know me!
Posts: 50
Likes: 26
|
Post by Lady Vanamo on Jan 6, 2019 12:08:08 GMT
Ujosti kävelin linnanporteista sisälle. Vai että tunnille muiden oppipoikien kanssa keitä en edes tunne. "Voi ei", mutisin huomatessa muiden kaartavan kohti tallia hevosineen. Suoristin ryhtini ja lähdin ritarin perässä kohti tallia. Oli outoa ajatella, että pääsin varustamaan hevosen itseäni varten.
"Missä Artheur", ajattelin melkein puoliääneen. Olin hieman tyhmä, sillä ei ensimmäisenä tullut mieleen, että oma ritarini piti tuntia meille. Siinä mielikuvassa, että Artheur vielä hyppäisi silmilleni lähdin varustamaan Falkoa. Ori seisoi paikoillaan hieman malttamattoman oloisena. En voinut olla kiinnittämättä huomiota muihin. Yksi valkea hiuksinen nainen oli harjaamassa valkeaa hevosta ja pidin häntä pienesti silmällä sukien samalla Falkon mustaa karvaa. En ollut täysin varma oliko hän Nanook. Monilla tuntui olevan valkeat hiukset, toisin kuin minulla.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 7, 2019 7:51:37 GMT
// Jatkan nyt roolia, jos joku haluaa mukaan niin saa tunkea väliin!
Sidoin Monnin kiinni pieneen kulmaukseen, jossa sai helposti harjattua ja varustettua hevoset. Ori vaikutti levottomalta, välillä steppaillessaan paikoillaan ja vilkuillen ympärilleen. Juttelin kimolle rauhalliseen äänensävyyn hiljaa, samalla harjaten ripeästi tuon karvan puhtaaksi lumesta. Pakkassäässä on se hyvä puoli ettei ollut mutaa tai pölyä, joten harjaus sujui suht nopeasti. Kavioita Monni ei olisi millään tahtonut nostaa, mutta hetken vääntelyn jälkeen nekin saatiin puhtaaksi. Kehuin hevosen maasta taivaisiin, joka sai luimut korvat nousemaan uteliaasti.
Varustin orille tuntiin kuuluvat kamat päälle, eli ruskean stunt-satulan, jossa oli monenmoisia remmejä ja erilaisia kädensijoja, sekä saman sävyset suitset. Lopulta olimme valmiit suuntaamaan turnajaisareenalle. Monni hörisi rennosti päästessään liikkumaan ja kulki vierelläni nätisti, välillä silmäillen ihmisiä ympärillämme. Itse yritin kerätä itseäni, sillä stuntratsastus kimon orin kanssa saattoi käydä vaikean kautta. Onneksi satulassa oli niin paljon erilaisia koukkuja ja silmukoita, että selässä pysyin luultavasti.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Jan 7, 2019 12:43:57 GMT
Tarvon mahdollisimman nopeasti lumen peittämän pihan poikki. Päälläni on uudet ruskeat saappaat, mustat housut, punainen tunika ja valkoinen, karvahupulla varustettu takki. Hiukset ovat yhdellä tiukalla letillä. Kävelen sisälle talliin, jossa Rosie majailee.
Harjaan tamman pikaisesti läpi. Haen varusteet ja varustan sen. Lähden taluttamaan tammaa Karman perässä.
|
|
|
Post by Lady Nanook on Jan 7, 2019 13:52:10 GMT
Helmi kyllästyi nopeasti harjattavana olemiseen ja ratsun tökkivä turpa päätti puolestani, että hän oli jo tarpeeksi valmis tunnille menoon. Kurkkasin Helmen ylitse uutta oppipoikaa huomatessa tämän vilkuilun. Jätin Helmen varusteita lukuunottamatta valmiina karsinaan ja loikin Falkon sekä ruskeahiuksisen tytön luokse.
''Tarvitsetko apua?'' Kysyin jääden roikkumaan oveen iloinen hymy huulilla muistaessa, että viimeksi tyttöön törmätessä olin luultavammin käyttäytynyt turhankin ylimielisesti. Välillä vain teki mieli pienille näyttää, että miten isot oppipojat hoisivat hommat - olihan kyseinen talli ollut monen vuoden ajan kuin koti. ''Ei sillä, taidamme olla pian myöhässäkin - saat syyttää minua.'' Lisäsin virnistäen pohtien jaksaisinko hypätä karsinan ovelle istumaan. Nyt lähinnä roikuin ovessa toivoen, että se ei hajoaisi.
|
|
Lady Vanamo
Aseenkantaja
I'm shy until you get to know me!
Posts: 50
Likes: 26
|
Post by Lady Vanamo on Jan 7, 2019 14:46:46 GMT
"O-olen pian valmis", hymyilin pikaisesti valkea hiuksiselle naiselle. Hän tuli liian äkkiä oman kuplani sisälle eikä minulla ollut enää kuin Falkon varustaminen kesken. Kumarsin oppipojalle merkiksi lähteä hakemaan Falkon varusteita oven toiselta puolelta. Varusteiden luona henkäisin syvään. En osannut reagoida tilanteeseen, että lievästi pelottavan näköinen ja korkea arvoisempi oppipoika vain pinkaisi eteeni. Hänen avuliaisuus oli arvostettavaa. Taisin vain säikähtää liikaa.
Palasin takaisin Falkon luokse ja katsoin valkeahiuksista naista. Siinä hän yhä odotti. "Anteeksi, taisin hieman pelästyä", Vaikeroin hennolla äänellä ja samalla varustin Falkon huolellisesti. Nyt en voinut näyttää enää typerältä. Oli pakko näyttää, että pärjäsin ja sain varustettua ratsun ripeästi. "Kuka on opettajamme tänään?", Jatkoin ettei keskustelu tyssäisi kuin seinään ja toinen pitäisi minua aivan idioottina. "Enkä sinua syytä, jos myöhästymme", Sanoin vielä.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 7, 2019 16:50:57 GMT
Päästessäni turnajaiskentälle, huomasin että Nadja oli ilmestynyt taaksemme Rosien kanssa. Monni huomasi kaksikon myös vasta nyt, hätkähtäen noita. Se otti väistöaskeleita sivulle, mutta onneksi olin niin tottunut orin omituisiin päähänpistoihin että otteeni oli karaistunut vuosien aikana. Seisoin paikoillani, katsoen huokaisten kuinka kimo perä lähti kiertämään nätissä kaaressa ja pian hevonen oli sivuttain vierelläni, tuijottaen sinisillä silmillään kaksikkoa, kuin he olisivat olleet haamuja. Pudistin hitaasti päätäni. "No oliko pelottavaa?" Kysyin hiljaa, hieman toruvalla äänellä Monnilta. Sitten käännyin Nadjan puoleen, hyvin pieni, kankea, hymy huulillani. "Hei." Tervehdin ensin. "Anteeksi Monnista, se ei aina tiedä mitä kannattaa pelätä ja mitä ei." Jatkoin kuitenkin pienen tauon jälkeen, sillä minulle tuli outo tunne selittää asia.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Jan 9, 2019 5:08:46 GMT
Karman ratsu, Monni, säikähtää tuloamme ja alkaa menemääm sivuaskelia. Pysäytän Rosien äkillisesti, ettei Monni jyrää meitä, josta Rosie hätkähtää hieman. Rauhoitan tamman ja käännyn katsomaan Karmaa pieni häpeän puna poskillani.
Nainen kääntyy minuun päin, kun on saanut Monnin takaisin rauhalliseksi. "Öh hei" vastaan vaivaantuneena. "Ja anteeks" sanahdan.
|
|
|
Post by Lady Nanook on Jan 9, 2019 7:23:20 GMT
Nauroin kuullessa naisen änkytyksen ja seurasin miten toinen kumarsi kipittäen sitten hakemaan varusteita. Jäin roikkumaan ovelle Falkoa katseella tarkkaillen. Pitäisikin kokeilla joskus friisiläistä, se voisi olla mielenkiintoista.
Naisen palatessa seurasin tarkasti miten hän hevosensa varusti. "Hieman? Sinähän lähes täriset." Nauroin päätäni pudistellen huvittunut pilke silmissä. Minä kiusasin oppipoikaa tahallani. "Artheur, jos se paskiainen ei onnistunut livistämään pois työnteosta." Virnistin mielikuvalle. Mies oli niin tunnollinen, että tuskin koskaan olisi tekemättä töitä.
"Käyn varustamassa Helmen, odota minua." Totesin nopeasti ja lähdin loikkimaan kohti varustehuonetta hakemaan tamman varusteita tunnille. Palatessani askeleeni olivat aivan yhtä kepeät, vaikka käsissäni olikin painava satula.
Naksautin kieltäni pysähtyessä tamman karsinan eteen ja alle viidessä minuutissa kimo andalusia seisoi karsinassaan ruskeat varusteet yllään, suloinen pastellinsininen satulahuopa näkyen.
|
|
Lady Vanamo
Aseenkantaja
I'm shy until you get to know me!
Posts: 50
Likes: 26
|
Post by Lady Vanamo on Jan 14, 2019 17:20:50 GMT
"Puhut hyvin jyrkästi ritarista? Eikö se oli väärin oppipojalta", Suorastaan sanat lipsahtivat vahingossa. Ei ollut tarkoitus puolustaa miestä, mutta hän vaikutti mukavalta eikä minusta ollut oikein puhua muista pahaa. En tainnut ymmärtää mikäli kommentti oli vitsi. Punastuin hieman.
"Odotan", Vastasin ja nainen lähti varustamaan omaa ratsuaan. Katselin sivusta, kun vaaleahiuksinen varusti hevosen kevyesti ja nopeassa ajassa. Hymähdin ja puristin Falkon ohjaksia. "Olemmeko valmiit?", Kysyin hetken päästä ja otin jo suunnaksi ulko-oven. Myöhästyminen tuntui pahalta.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 14, 2019 17:25:15 GMT
"Ei se teidän vikanne ole, Monni tahtoo vain tehdä elämästään jännempää." Sanahdin, silitellen kimoa oria, joka vihdoin oli tajunnut ettei Rosie tai Nadja olleetkaan vaarallisia. Odotin hiljaa hetken, tullen levottomaksi. Nanon piti tulla tunnille, mutta hän on myöhässä. Ei Artheurkaan ollut vielä tullut, mutta ritari ilmestyisi minä hetkenä hyvänsä.
"Onko teillä mennyt hyvin?" Päätin aloittaa keskustelua Nadjan kanssa, kun ei tässä hiljaakaan viitsinyt seisoskella. Katsahdin neutraalin ilmeeni kanssa naiseen vierelläni.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Jan 18, 2019 15:37:59 GMT
Vaihdan painoa jalalta toiselle vaivaantuneena hiljaisuudesta. Onneksi Karma aloittaa keskustelua, huh!
"No onhan meillä mennyt ihan hyvin. Ollaan käyty tunneilla ja turjanaisissa. Olen myös itse oppinut huimasti, jos vertaa siihen kun tulin tänne" naurahdan.
|
|
|
Post by Lady Nanook on Jan 21, 2019 17:11:07 GMT
Käänsin katseeni Vanamoon nauraen sitten tämän sanoille päätäni pudistellen niin, että valkoiset hiukset heilahtivat puolelta toiselle. Ele oli suorastaan vähättelevä, vaikka silmät tuikkivatkin. ''Panen Artheuria, puhun hänestä juuri niin kuin tahdon.'' Virnistin leikkisästi kumartuen sitten lähemmäs ruskeahiuksista, ''Kerron sinulle salaisuuden; älä ota mallia minusta, voit lentää täältä niskapersotteella hyvin nopeasti.'' Kuiskasin ääntä madaltaen ennen kuin kiisin varustamaan Helmeä.
Tuttu asia tapahtui hetkessä ja pian tamma seisoi varusteet yllä karsinassaan ja kuullessa oppipojan kysymyksen niin vastasin innokkaasti kyllä. Vanamon lähtiessä kohti ulko-ovea niin lähdin seuraamaan Helmen kulkiessa vierelläni rauhallisesti vielä hetken, kunnes ratsu tajusi, että kohta pääsisi jotain tekemäänkin.
|
|
Lady Vanamo
Aseenkantaja
I'm shy until you get to know me!
Posts: 50
Likes: 26
|
Post by Lady Vanamo on Jan 23, 2019 17:02:05 GMT
Kuuntelin hopeahiuksisen naisen sanoja tarkasti ja se sai minut nielaisemaan kerran. En tiennyt mitä tuntea toista kohtaan, mutta nainen vaikutti hyvin epäilyttävältä ainakin toistaiseksi. Hän oli hetkessä varustanut valkean ratsunsa. Heidän jouhien värit olivat lähes yhdensointuiset.
Kentällä oli valmiina odottelemassa muita muun muassa Nadja ja Karma. Heihin olin muutaman kerran törmännyt ennen tuntia, mutta nyt jännitys nousi kurkkuun. Minut avustettiin Falkon selkään ja Artheur tuli tarkistamaan, että kaikki on kunnossa. Nyökkäsin ritarille en voinut sanoa enää mitään muuta.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 26, 2019 12:28:23 GMT
Nyökkäsin Nadjalle vastaukseksi tuon naurahdukseen. Olin hyvilläni että nainen oli päässyt mukaan tallin arkeen hyvin ja että hoitohevosen kanssakin sujui. Artheur asteli juuri sopivasti kentälle kultaisessa haarniskassaan. Eikö miehelle tullut raskaaksi kuljeskella ympäriinsä tuossa haarniskassa. En varmaan ikinä ollut nähnytkään häntä ilman haarniskaa, normaaleissa vaatteissa. Juuri kun mies oli tervehtinyt meidät, paikalle saapui myös Nano ja Vanamo. Katsahdin valkohiusta kysyvästi. Hän oli taas viivytellyt tahallaan, eikö niin. No, sentään Helmi näytti olevan hyvin varusteltu.
"Aloitetaan sitten. Nouskaa selkään!" Artheur patisti, ja tein tietenkin työtä käskettyä. Monni luimisteli muille hevosille, vilkuillen noita kuin vihollisia. Taputin hevosta kaulalle, yrittäen rauhoittaa tuota. Toivoin todella etten jäisi täysin aasin jalkoihin tänään. Pidin mieluusti kaikki raajat ehjänä.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Jan 27, 2019 13:45:40 GMT
Katson kun paikalle saapuvat Artheur, Nanook ja Vanamo. Artheur käskee nousta selkään, joten ponnistan Rosien selkään. Vilkuilen kiinnostuneena ympärilleni ja näytän Vanamolle peukkkua.
|
|
|
Post by Lady Nanook on Jan 27, 2019 18:58:58 GMT
Seurasin kentällä olijoita suoden Karmalle virneen - mitä sitä turhaan kiirehtimään kun voisi vain laiskotella myöhästymiseen asti. Käsky kävi ja kapusin kimon ratsun selkään. Helmi oli ehdottomasti pienempi kuin Daksu ja se todella vaati totuttelemista vaikka Daksukaan ei ollut mikään jätti. ''Yritä olla myöhästelemättä tahallasi.'' Arthur murahti tullessa kohdalleni. Kohotin toista kulmaani naurahtaen ja valkoisten hiusten peittämää päätä pudistellen. ''Tahallani? En tietenkään myöhästy mistään koskaan tahallani!'' Henkäisin kuin sanat eivät olisivat pitäneet paikkaansa. Sain kuitenkin vastaukseksi turhankin kyllästyneen huokauksen.
|
|
Lady Vanamo
Aseenkantaja
I'm shy until you get to know me!
Posts: 50
Likes: 26
|
Post by Lady Vanamo on Jan 27, 2019 20:48:20 GMT
Kuuntelin sivusta naisen ja ritarin puhetta. Heidän välinsä olivat omituiset omasta mielestä oli naisen puheessa omanlaatuinen sävy. Siitä huolimatta lähdin kävelemään Falkon kanssa areenan reunoja pitkin. Orin askeleet olivat pitkät ja tasaiset. Sydän hakkasi hulluna rintakehää vasten, sillä oli pakko myöntää suuri jännittämisen tunne. Pelkäsin nolaavani itseni kaikkien oppipoikien edessä, vaikka kukaan ei ollut seppä syntyessä. Mikä minuun oli oikein iskenyt.
Punastus nousi kasvoille, kun vilkasin opettajan suuntaan ja saimme tehtäväksi ottaa ravin sekä laukan tutuksi. Falkon askeleet olivat ihanat, mutta ajatus että pian piti roikkua ja riippua orin kyljessä sai pienen huonon olon nousemaan.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 29, 2019 19:01:44 GMT
Olin noussut aasini selkään ja yritin saada hyvää asentoa ja tahtia aikaiseksi. Monni oli selkeästi ahdistunut muiden ratsujen läsäolosta, mutta koetin rauhallisin avuin, mahdollisimman rennosti, pyytää sitä rauhoittumaan ja keskittymään vain omiin juttuihin. Artheur käski lämmitellä uralla alkuun, jotta saataisiin hevoset lämpöisiksi ennen varsinaista opetusta. Kohta pitäisi pitää henkensä edestä kiinni satulasta, ja oli pakko myöntää että minua jännitti. Olin mennyt stuntratsastusta vain kaksi tuntia, silloinkin helpommalla hevosella. Jos putoaisin, saisin vain toivoa ettei Monni loikkaa päälleni.
Annoin orin laukata suurimman osan energiastaan pois, kunnes tuo päätti loikata keskelle kenttää, pistäen shown pystyyn. Ori steppaili omiaan, välillä potkien ilmaa. "Eikö se vieläkään ole oppinut?" Kuulin Artheurin äänen hyvän etäisyyden päästä. Hän viittoi muita jatkamaan, minun kerätessä hermorauniota aasia takaisin kasaa. "Yhtä arvaamaton kuin ennenkin, valitettavasti." Totesin miehelle, kun olin saanut Monnin pysähdyksiin. Huvittunut naurahdus ja päänpudistus tuli Arthurilta. Ori katseli hetken ympärillämme laukkaavia ratsuja, lopulta todeten että hei, tämähän on samanlaista mitä ennenkin. Taputin hevosen kaulaa ja olimme valmiit jatkamaan.
|
|