|
Rosie
Jan 10, 2018 14:45:17 GMT
Post by Prince Lyonell on Jan 10, 2018 14:45:17 GMT
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Rosie
Nov 14, 2018 17:58:50 GMT
Post by Lady Nadja on Nov 14, 2018 17:58:50 GMT
Hoitoa ja tutustumista (126 sanaa)
Vedän syvään henkeä kirpeää ilmaa. Katselen rauhassa ympärilleni, silmäillen kaikkea innostuneena. Uusi paikka, uudet kujeet. Kävelen päättäväisesti talliin. Vastaan tulvahtaa hevosen ihana lämmin tuoksu. Talli on tyhjä lukuunottamatta hevosia.
Kävelen Rosien karsinalle punainenviitta hulmuten. Kurkistan karsinaan, jossa seisoo todella kaunis musta tamma. Tamma katsoo minua lempeästi kun pujahdan karsinaan. Lasken käteni varovasti tamman silkkiselle kaulalle. Silitän varovaisesti. "No terve" naurahdan kun Rosie työntää päätään kainalooni. Suljen karsinan oven ja haen harjat.
Alan harjaamaan tuota pitkin ja rauhallisin vedoin. Harjaan tuon läpikotaisin niin monta kertaa, että sen karva kiiltää. Katselen karsinan ulkopuolelta tyytyväisenä aikaansaannostani. Puhdistan vielä kaviot. Selvitän hännän ja harjan hiljaa hyräillen.
Kuulen tallin päästä askelia, joku taisi tulla, mutta en kiinnitä siihen enempää huomiota. Rapsuttelen tammaa vielä hetken, ennenkuin suljen karsinan oven ja lähden ulos.
|
|
|
Post by Lady Karma on Dec 14, 2018 22:56:56 GMT
Lady Nadja ja Rosie ratsastamassa talvisessa metsässä linnan lähistöllä. (En tiennyt oliko Nadja sulla etuhiuksia vai ei, kuvassas näyttää siltä joten siksi tein. Anteeksi jos meni väärin :'3 )
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Dec 26, 2018 0:15:22 GMT
Skills at Arms- valmennus Valmentaja, Lyonell (331 sanaa)
Seuraavana oli Nadja ja ratsunsa Rosie innokkaina lähtemään. Rosie lähti varmin ja suurin liikkein kohti estettä, jossa tamma oli hiukan epävarma. Nadja sai tamman eteenpäin ja hyppy jäi hieman vajaaksi. Otettiin paremmassa laukassa uusi yritys, minkä jälkeen jatkui kohti peitsen noukkimista. Nadja nosti peitsen maasta kevyesti. Nadja lukitsi peitsen kainaloon ja otti hyvän osuman shock quintain taulusta. Nainen laski peitsen alas ja ohjasi tamman kohti renkaita. Ennen renkaita Nadja nosti peitsen ja antoi renkaiden kilistä peitseen. Nadja ohjasi energisesti laukkaavan tamman nopeasti tynnyrille ja siitä sitten seuraavalle esteelle. Peitsi ja osa renkaista tipahti tynnyrin rinnalle hankeen, mutta hyppy oli onnistunut ja nainen sai miekan esille juuri ennen ensimmäisiä saraseenien päitä. Kypärät lensivät jopa vauhdilla ympäriinsä ja aivot hukkuivat lumeen.
Nadja nappasi pienen tauon jälkeen ohjakset takaisin yhteen käteen ja valmistautui lähtömerkkiin ratsunsa kanssa. Rosie hörisi tyytyväisesti ja ravasi suurin korkein askelin lähemmäksi esteitä. Nadjan nojatessa eteenpäin vauhti kasvoi ja valmistautui hyppäämään esteet. Hypyt onnistuivat hyvin ja tamma hyppäsi mieluusti sekä ehkä hieman liioitellusti esteiden yli. Nadja hieman hidasti vauhtia ja valmistautui noukkimaan peitsen maasta. Nadja otti helposti hieman jäisen peitsen käteen ja asetti sen tukevasti kainaloon ennen shock quintain osumaa. Osuma osui hieman reunaan ja otettiin heti perään uudestaan. Nadja laski peitsen siksi aikaa alas ja ennen iskua nosti peitsen ylös. Parempi osuma ja tällä kertaa peitsi hajosi lähes kahtia. Laukassa Nadja viskoi peitsen lumeen ja valmistautui noukkimaan uuden edessä olevasta tynnyristä. Nadja joutui tekemään tiheän voltin tynnyrin ympärille saadakseen peitsen kunnolla kainaloon ennen renkaita. Renkaat kilahtivat peitseen ja vauhdista huolimatta Nadja sai pidettyä tamman kasassa tehtävän aikana. Seuraavaksi oli hyppy edessä ja samalla Nadja alkoi ottaa miekka tupesta, sillä saraseenien päät häämötti edessä. Saraseenien päät saivat kunnolla kyytiä ja aseiden käyttöä oli aloitettu hyvin harjoittelemaan oppipojan kanssa. Rosie puuskutti eteenpäin korvat höröllä ja lopussa päästi muutaman ilopukin ilman syytä. Nadja sai pidettyä tasapainon nojaamalla taaksepäin ja kannustamalla ratsua eteen. “Eteenpäin!”, Lyonell huudahti ja Nadja sai luvan kanssa laukata täyttä vauhtia turnajaisareenaa ympäri. Se todella innosti muut oppipojat mukaan purkamaan energiaa.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Jan 8, 2019 13:21:31 GMT
Ratsujousivalmennus Valmentaja, Roxana (319 sanaa)
Nadja saapuu pirteästi Rosien kanssa areenalle. Varsamaha ei haitannut alku menoa, mutta loppu kuukaudesta Rosie jää mammalomalle. “Oletko aikaisemmin ampunut tai ollut tamman selässä?”, Roxana kysyi varmistaakseen. Nadja nyökkäsi terävästi ja Roxana tarkasti ratsun vyön ennen heidän päästämistä sisälle areenalle. Nadja lähti verryttelemään Rosieta kaikissa askellajeissa ja tamma oli pirteällä päällä. Rosie ravasi isosti korvat höröllä, mutta kuunteli Nadjan apuja. Tammalla on aina virtaa mennä eteenpäin ja siksi hidastaminen tulee hieman jäljessä menevän tamman kanssa. Rosie on kuitenkin luotettava ratsu, ettei ala ikinä riehumaan pitkin areenaa, mutta pian tapahtui tuttu ilmiö tamman kanssa. Nadja sai osuttua hienosti maalitauluihin, mutta tämän jälkeen kiskaisi ohjaksista ja Rosie jämähti paikoilleen. Valehtelematta muutama hetki taisteltiin tammaa takaisin liikkeelle eikä Roxanan risulla riehuminen auttanut tilanteeseen. Pian Karma ravasi apuun ja nappasi tamman ohjaksista. Nyt saatiin jääräpää takaisin liikkeeseen. Ritari ei jätä koskaan ketään pulaan!
Aloitettiin uudelleen laukassa samalla kahden taulun radalla ja Nadja otti Roxanan sanat vastaan, että hidastaminen ainoastaan puristamalla reisiä tai nojautumalla kunnolla taaksepäin. Nadjan keskittyminen oli hyvä ja sai ratsunsa kulkemaan hienosti linjalla sekä tarkkuutta alkoi löytyä lopputunnista. Nuolet eivät lentäneet enää tauluista ylitse, vaan osuivat tauluihin lähelle keskikohtaa. Nyt vaan haettiin enää vauhtia, sillä jousiammuntakisoissa vauhti ja tarkkuus ratkaisevat.
Pienen tauon jälkeen Nadja jatkoi kolmen taulun sarjalle. Nadja oli ravannut tamman kanssa areenaa ympäri ja koittanut tottua suuri askeleeseen raviin. Rosien ravi on hieman pompottava ja aluksi vaikea istua, mutta harjoittelu tuottaa tulosta. Nadja käänsi ratsunsa radan alkupäähän ja merkistä lähti täyteen vauhtiin valmiina ampumaan ensimmäiseen tauluun. Ensimmäinen ammuttiin eteen viistosti, toinen suoraan kohti ja toinen takaata viistoon. Ampuminen ei ollut vaikeaa eteenpäin tai kohtisuoraan, mutta takaata meinasi ratsu kääntyä takaisin menosuuntaan istunta herkkyyden takia. “Käännä vain yläkroppa”, Roxana neuvoi, kun ratsu kääntyikin kokonaan ympäri. Nadja ampui nyt ratsun väärältä puolelta viimeisen nuolen ja ravasi sitten takaisin radan alkuun. Nyt saatiin puhdas rata ja molemmat olivat aivan hiestä märkiä. Loppuverryttely tapahtui käynnissä pääosin ja nainen lähti maastoilemaan muiden oppipoikien kanssa.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Feb 7, 2019 16:45:01 GMT
Maastossa ja suremista (498 sanaa)
Kävelen varuillani Hankalan torin poikki, heilutellen kassia. Kassi on täynnä porkkanoita, joita ostin vähän aiemmin Rosielle. Kävellessäni kohti linnaa, alan miettimään moneenko linnan asukkaaseen olen oikeasti tutustunut. Lady Karmaan kai ainoastaan. Aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja yrittää ystävystyä myös muiden kanssa. Puistelen vaatteeni pölystä, ennenkuin astun sisälle linnan porteista. Kävelen tarmokkaasti ja ylväästi pihan poikki, kohti tallia, jossa Rosie majailee. Vastaani pihalla kävelee lady Nanook. Nyökkään tuolle tervehdyksesi ja vilautan leveän hymyn, jonka jälkeen suunnistan sisälle talliin. Vasta sitten tajuan menettäneeni juuri tilaisuuden tutustua häneen. Huokaan laskiessani kassin Rosien karsinan eteen.
Harjaan tamman puhtaaksi. Tuo ei välitä juuri lainkaa minusta, lähinnä vain tuijottaa tyhjyyteen. "Onko susta tulossa äiti rakas?"lepertelen tamman korvaan. Rosie kääntyy katsomaan minua kuin ymmärtääkseen mitä sanoin. Naurahdan lempeästi ja kaivan esiin kaviokoukun. Rosie nostaa jalat kiltisti ylös, kun pyydän. "Otetaan tänään vähän raskaampi treeni ennen sun mammalomaa"kuiskin tammalle. Selvitän myös tuon hännän. Kiiruhdan hakemaan varusteet. Varuste huoneessa istuu Nanook joka puhdistaa varusteita. "Hei, lady Nadja ilmeisesti?" tuo sanoo ja katsahtaa minuun. En ollut varaunut että täällä olisi joku. "Öh, terve, lady Nanook"kumarran änkyttäen. "Mitäs tulit hakemaan?"tuo kysäisee iloisesti. "Rosien varusteita vaan" sanon pieni hymy huulillani. Nappaan Rosien varusteet käsivarsilleni. "Ootko lähdössä ratsastamaan vai Deimoksen kuriin?"nainen virnistää katsoessaan minua. "Maastoon ajattelin lähteä"hymähdän. "Okei kiva, oo varovainen" tuo sanoo. "Joo"sanahdan hymyillen ja vilahdan talliin. Selvisin, jes! Nanook ja Karma ovat molemmat selvästi korkea-arvoisempia kuin muut oppipojat.
Vien varusteet Rosien karsinan eteen. Nostan painavan satulan tamman selkään ja laitan vyön ripeästi kiinni. Sujautan tammalle kuolaimet ja laitan remmit kiinni. Talutan tamman linnan pihalle. Piha vaikuttaa autiolta, kun nousen selkään. Maiskautan Rosielle. Tuo lähtee reippaaseen käyntiin, kun pujahdamme linnanporteista metsään. Ilma vaikuttaa raikkaalta ja kirpeältä, nautin. Vilkuilen kokoajan ympärilleni varmuuden vuoksi. Rosie kävelee korvat höröllä eteenpäin lumista metsätietä pitkin. Lumen kuorruttamat puut ympäröivät tien. On hiljaista. Ei kuulu muutakuin lumen narskunta Rosien kavioista. Kun tamman lihakset ovat lämpimät, kiristän ohjat ja nostan rauhallisen ravin. Pidän tamman kokoajan hallinnassa vaikka se ravaa mukavasti eteenpäin.
Kun vastaan tulee pitkä tienpätkä nostan epäröimättä reippaan laukan. Kumarrun tamman harjan ylle. Kyyneleet alkavat virtaamaan silmistäni. Sen takia että vauhti on niin kova, mutta myös surun takia. Viikko sitten erosin entisestä poikaystävästäni Aslakista. Meillä ei juuri ollut hirveästi yhteistä ja vietin aikaa suurimmaksi osaksi Rosien luona, linnan porttien sisäpuolella, joten ero oli parempi vaihtoehto, kuin se ettei meillä vain synkannut. Aslak taisi löytyy melkein heti uuden ja "paremman" naisystävän, mutta nyt minä olen ilman. Kannustan tammaa niin paljon reippaampaa kuin uskallan varsan kanssa, joka kasvaa parasta aikaa tamman vatsassa. Rosie alkaa pian puuskuttamaan, joten hidastantan sen raviin ja istuudun tukevasti takaisin satulaan. Käännän tamman ympäri. Tuo lähtee omatoimisesti kävelemään takaisin linnalle, kun annan sille vapaat ohjat. Pyyhin kyyneleet pois. Pian linnan muurit alkavat näkyä, joten pyyhkäisen viimeisen kerran silmiäni ja kerään ohjat takaisin. Meidät päästetään sisälle. Sisäpuolella laskeuden alas satulasta ja talutan tamman pää painuksissa talliin, jottei kukaan huomaisi punoittavia silmiäni.
Vien Rosien sen karsinaan ja puran varusteet hiljaa. Harjaan tamman pikaisesti ja kiiruhdan viemään varusteet paikoilleen. Selviydyn onneksi muilta ihmisiltä ja pääsen kotiini.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Mar 28, 2019 21:09:37 GMT
Joustausvalmennus Valmentaja Lyonell (328 sanaa)
Rosie oli juuri palannut mammalomalta ja hieman oli mahaa jäänyt. Rautias orivarsa seurasi uteliaasti viereltä toimintaa. Toinen oppipoika oli lupautunut auttamaan varsan kanssa ja kimeä vaimea hirnunta sai välillä Rosien keskittymisen muualle. Nadja sai kunnolla huolehtia, että tamma liikkui kootusti eteenpäin pienestä lihaskadosta huolimatta. Nadja sai hakea extra vauhtia kannustimista, sillä pelkkä eteenpäin nojaaminen ei kannustanut ratsua eteenpäin. Nadjalla oli muuten merkit ja istunta hyvin hallussa. Istunta oli syvä ja vakaa eikä painopiste päässyt horjumaan. “Hellitä jaloista, että Rosie pääsee etenemään”, Lyonell neuvoi nähdessään Nadjan puristaessa reisiä satulaan. Reisillä puristaminen hidastaa vauhtia ja rentoudutaan Rosie pääsi liikkumaan rennommin eteenpäin.
Pian tartuttiin itse peitseen ja lämmittelyksi Nadja seurasi Ambrosiusta tehtäväradalle. Nadja keskittyi hyvin tehtäväradalla osumaan tauluihin ja poimimaan kaikki renkaat hirttopuusta peitseen. Hieman sai keskittyä enemmän turvaamaan peistä ennen osumaa, että nostaa peitsen juuri ennen tauluun osumista. Tämä helpottaisi joustaamisessa ja ratsulla oli hyvin pehmeä tahdikas laukka, mihin oli lopulta helppo ajoittaa. Renkaat olivat huomattavasti helpompi osa ja niiden laskeminen tynnyriin oli tarkkaa sekä hallittua.
Joustaaminen aloitettiin Theodorea vastaan. Ennen sitä Rosie oli päässyt katsomaan varsaansa, jonka jälkeen aloitettiin kaksintaisteleminen. Ensimmäinen kierros oli Theodoren voitto 3 pisteellä ja Nadjalle 2 pisteellä. Hieman enemmän oli sinisiä peitsen palaisia maassa, kun Nadja edusti punaista väriä. Nadja sai siitä huolimatta hyvän ja tarkan osuman keskelle vastustajan kilpeä. Toinen kierros päätyi samalla tavalla, mutta molemmilla osuvat olivat heikompia. Nadjan peitsi ei ottanut mitään osumaa kilvestä, kun Theodoren peitsi oli kahdessa osassa. Ratsu käyttäytyi asiallisesti ja Rosie innostui joustaamisesta, että alkoi löytyä enemmän ryhtiä laukkaan. Viimeinen kierros oli Nadjan voitto. Osuma oli täydellinen ja ajoitettu sopivaan aikaan. Peitsi halkesi kahtia ja siitä vielä useampaan sirpaleeseen, kun vastustajan peitsi osui Nadjan peitseen. Silti tämän voiton vei uusi tulokas, mutta oppipoika oli tyytyväinen suoritukseen. Nyt he pääsivät Rosien kanssa takaisin harjoittelemaan taistelutaitoja, kun varsaloma alkaa olla lopuillaan. Joustaaminen jatkui vielä Ambrosiuksen ja Iivarin seurassa hieman sivussa. Loppuverrytelyssä Rosieta oli enää vaikea lepuuttaa, kun menoa riitti muille jaettavaksi. Varsakin pääsi kentälle vapaaksi irroittelemaan ja ihmettelemään kiiltäviä haarniskoja.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Apr 2, 2019 12:58:47 GMT
Varsojen kouluttamista ja haarniskojen puhdistustaTarinassa esiintyy Lady Vanamo ja Lady Karma (492 sanaa)
Kävelen tallipihan poikki hiukset takanani vapanaa liehuen. Päälläni on ruskeat saappaat, jotkut vanhat harmaat housut, punainen tunika ja sen päällä valkoinen takkini. Vielä oli sen verran kylmä etten ihan viitassa uskaltanut olla, kun vain hetkittäin. Saavun talliin ja suuntaan Rosien luo ja tamman varsojen luo. Harjaan Rosien rauhassa kokonaan läpi. Puhdistan kaviot. Laitan narun kiinni päitsiin ja heitän viltin tamman selkään. Talutan mustan pihalle, jolloin varsat lähtevät seuraamaan tottelevaisesti. Lähden taluttamaan tammaa areenaa kohti. Matkalla meitä vastaan tulee sir Deimos, jonka oppipoikana toimin. Kumarran ritarille, tuon pysähtyessä viereeni. -Terve lady Nadja, tuo sanahtaa tutkaillessaan minua. -Voisit näin ensalkuun puhdistaa minun sekä itsesi haarniskat, nyt kun Rosie vielä lepäilee ja hoitaa varsojaan, Deimos jatkaa. -Selvä se, vastaan nyökäten tarmokkaasti, niin että hiukseni heilahtavat hieman. -Tulen pian kertomaan mitä muuta teet, puhdista haarniskat nopeasti, mies tokaisee ja harppoo pihan yli nopein askelin. Katson hetken miehen perään ja jatkan matkaani talliin vieden tamman sekä riiviö varsat sisälle.
Suuntaan satulahuoneeseen kantaen omaani ja Deimoksen haarniskaan. Kantamiseni näyttää varmaan aivan toivottomalta, koska haarniskat painavat mukavan paljon. Kuulen takaani pientä hihitystä. -Kuka siellä?, kysyn kääntymättä ympäri. Oikeastaan kääntyminen ei olisi onnistunut haarniskojen kanssa. -Arvaa, sanoo naisääni ja kuulen askelia takani lattialla. -Secilia?, arvaan ja kuulen kuinka tuo huokaisee. -Ei vaan lady Vanamo täällä, kuulen ja avaan satulahuoneen oven pikaisesti. Lasken haarniskat varovasti alas ja käännyn ravistellen käsiäni. Satulahuoneen ovella virnistelee toden totta Vanamo. -Suakin näkee, hymähdän kohauttaen olkiani pienesti. Nainen katselee minua hiukan ujosti, kuin kuoresta, ilmeisesti miettien mitä sanoisi. -Tota.. oliko sulla jotain asiaa, mulla on vähän kiire?, kysyn ja lasken ämpäriin vettä. -Eipä oikeestaan, oli kiva nähdä, tuo hymähtää hiljaa ja lähtee. -Vai sillä lailla, naurahdan hiljaa ja etsin käsiini pyyhkeen ja sienen.
Kastelen sienen ämpärissä ja puristan enimmät vedet pois. Käyn koko haarniskan läpi. Kun olen hinkkaamassa yhtä pientä, mitätöntä tahraa, kuulen kuinka satulahuoneen ovi käy. Nostan katseeni ja nään kuinka lady Karma astuu sisälle. -Hei lady Karma, sanon nyökäten naiseen päin. -Terve Nadja, nainen vastaa lyhyesti. Hiljaisuus välillämme alkaa tuntua sietämättömältä, kun kuivaan haarniskoja huolellisesti. Voin vain tuntea naisen katsee, joka luultavasti tarkkailee tekemisiäni. Kun haarniskat ovat lopultakin kuivat, nostan katseeni. -Haluaisitko tulla auttamaan noiden riiviö varsojen hoidossa?, kysyn ja nousen ylös. Nainen miettii hetken ennenkuin vastaa. -Enköhän, on naisen lyhyt sekä ytimekäs vastaus. Haarniskan päätin viedä myöhemmin Deimokselle. Lähden kävelemään naisen edellä kohti pihattoa.
Pihaton ovella odottaa Rosie ja varsat temmeltävät kauempana. Avaan pihaton oven ja suljen sen Karman astuessa sisään. -Nää osaa jo perusasiat, kavion nostot ja paikoillaan seisomiset kiinni. Opetetaanko vähän temppuja, mitä lady Secilia opetti?, kysyn. -Mikä ettei, vastaa Karma ja kutsuu varsat luoksemme. Opetamme makuulle menemistä ja pystyyn nousemista. Varsat alkavat oppia nopeasti ja hääräävät ympärillämme, niin että joudumme patistelemaan niitä kauemmaksi. Kun varsat ovat oppineet tarpeeksi paljon, lähdemme varovasti varsoja karkuuttamatta pois. -Kiva kun tulit, hymähdän ja väläytän naiselle pienen hymyn. Tuo vilkaisee minuun päin ja saatan jopa nähdä pienen hymyn kareen tuon huulilla. -Kiva kun sain tulla, tuo naurahtaa nopeasti. Huikkaamme heipat ja suuntaamme eri puolille linnaa.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Apr 11, 2019 19:35:12 GMT
Skill at arms- valmennus Valmentaja, Lyonell (325 sanaa)
Keli oli mitä täydellisin keskipäivän aikaan. Kylmä hyytävät kevätilma, mutta kentän hiekka oli sulaa ja mutaista. Lyonell oli rakentanut hieman vaativamman radan turnajaisareenalle. Nyt päästiin keskittymään harjoittamaan kevyttä ja raskasta peistä sekä miekkaa. Lämmittely tulisi olemaan kaikille omatoiminen, minkä jälkeen lähdettiin menemään suoraan rataa useampaan kertaan ja sen jälkeen käymään haastavampia kohtia pala palalta läpi.
Rata alkoi heti kahdella hedelmälaatikkoesteellä suoralla linjalla porttien edestä ja hyppyjen jälkeen tuli heinäpaalista noukkia kevyt peitsi, ja turvata ase. Peitsen kanssa suunnataan kohti quintainia ja jatkaa peitsen kanssa eteenpäin. Rikkoutuneen peitsen saa tiputtaa maahan ja noukkia uuden matkan varrelta. Quintainin jälkeen on kaksi ritaria ja heidän kilpiin tulee osua tai päähän. Tämän jälkeen peitsi pudotetaan maahan aseenkantajan kohdalle ja valmistutaan hyppäämään kaatuneiden ritareiden ylitse. Tämän jälkeen tuli poimia miekka maasta ja suunnata saraseenien päiden kujalle. Pysähdys ja laittaa miekka omaan tuppeen ja poimia aseenkantajalta raskas peitsi. Uudestaan kohti quintainia ja jatkaa kohti lohikäärmettä. Raskas peitsellä tuli lävistää lohikäärme ja jättää peitsi siihen. Rata loppui lohikäärmeen kaatamiseen.
Rosie alkoi palailla mammalomalta ja se näkyi valmennuksessa. Kunto oli hieman romahtanut ja emme heti pyytäneet aivan täyttä tehoa tammalta. Hieman mentiin tamman ehdoilla, kun varsa odotteli kentän reunalla ritarin kanssa. Joka tapauksessa Nadja otti alussa napakan asenteen pyytäen tammaa reilusti eteenpäin nojautumalla hieman etukenoon. Apuja Rosie kuunteli kuuliaisesti ja pääsi vauhtiin, kun ensimmäinen este oli ylitetty.
Radalla tamma oli vauhdikas ja ryhdikäs itsensä. Kuunteli ritarin apuja tarkasti ja reagoi niihin enemmän tai vähemmän nopeasti. Hieman pienet virheet katsottiin läpi sormien. Aseiden hallinta oli Nadjalla kehittynyt paljon. Hän osasi lepuuttaa peistä alhaalla, kun matkasi kohti seuraavaa estettä quintainin jälkeen. Iskeminen peitsellä oli tarkkaa ja hyvin nostettu ylös juuri ennen osumista. Saraseenin päillä miekan kanssa sai hieman keskittyä tekniikkaan, että lyönnit olivat joko ylhäältä alas tai selkeästi vasemmalta oikealle, ja toisinpäin. Miekka oli hyvin turvattu kaiken aikaan sivulla ja laitettu hillitysti tuppeen radan aikana. Esteillä vaati kannustusta ja rytmin löytämistä, koska Rosie alkoi helposti laahaamaan ja hyppiä aivan omanlaisella tekniikalla. Meinasi olla oppipoika maassa.
|
|
|
Rosie
May 1, 2019 18:38:34 GMT
Post by Prince Lyonell on May 1, 2019 18:38:34 GMT
Ratsujousivalmennus Valmentaja, Lady Roxana (310 sanaa) Lue oppipojan kommentti Rosiella oli alusta saakka vauhtia päällä ja naisen epätasapaino puski vauhia eteenpäin. Tammalla oli oikein kunnolla kevättä rinnassa. ”Nojaudu taaksepäin, selkäsuorana ja vapaat ylöspäin”, Neuvoin. Varpaiden ollessa alhaalla ne käskyttivät kannuksien kanssa jatkuvasti eteenpäin. ”Sitten kun rauhoittuu, kehu ja tule kivikujalle”, Roxana odotteli kivikujan luona kolmen maalitaulun keskellä. Nadja otti hyvän laukan, jännitti jousen ja keskittyi osumaan kolmeen maalitaulun. ”Hienoa”, Roxana kehui ja nuolet olivat keskelle kahdessa ensimmäisessä eikä kolmannen taulun nuoli ollut kaukana napakympistä. ”Pidä ohjat vapaina, koska jos se alkaa kiukutella niin se oli siinä”, Rosiella oli tapana, että liikojen apujen kanssa heiluminen ärsytti ja tamma seisoisi koko tunnin aloillaan. Nadja oli oppinut ratsastamaan tammaa, että osasi käsitellä oikein. Se näkyi myös turnajaisissa, missä Rosie alkaa eniten laittamaan vastaan. ”Noin siirrytään tänne”, Roxana johdatteli ja Rosie tuli rennolla käynnillä. Oli villisian ja rotan metsästäminen, että maalitaulut olivat narujen päässä ja liikkeelle lähdettyä lähtivät ratsukot vetämään kohteita kauemmaksi. Ensin villisika, sitten rotta ja aikaa oli toiseen päätyyn saakka. Lähestyminen tapahtui voimakkaalla laukalla ja villisian metsästäminen ensimmäisellä yrityksellä tapahtui hieman myöhässä. Osuma tuli juuri ennen toista päätyä, mutta hyväksyttiin. ”Älä mieti liikoja”, Roxana neuvoi ja seuraavalla kerralla jäi pohtiminen lyhyeen. Osuma keskelle ja siitä siirryttiin rottaan, joka oli huomattavasti vaikeampi osua. Muutamat nuolet menivät ohitse ja Roxana kävi noukkimassa terävät nuolet kärjet maasta. Niitä ei tahdottu hevosten tai muiden jalkoihin. ”Sitten lohikäärme”, Tarkoitus osua tiettyihin maalialueihin, kuten silmään ja sydämeen. Liekit ympärillä hieman arvelluttivat, mutta kannustamisen jälkeen alkoi tamma hiukan tottua. Normaalisti Rosie ei välittänyt liekeistä, mutta kaunis kevätpäivä teki temppunsa. Aluksi kierrettiin kaukaa, että Nadja sai kunnolla ohjata ja keskittyä kauempaa ampumalla. Osumat kuitenkin tulivat, mutta eivät ihannekohtiin. Aina lähemmäksi päästyä sujui ampuminen, mutta kaukaata ampumista oli myös hyvä harjoitella. ”Hyvä. Nojaa hiukan taaksepäin ettei tuli aivan pitkänä. Varpaat ylös”, Roxana neuvoi ja napakymppien jälkeen sai Nadja poistua linnalle. Rosie puuskutti kovaa tahtia ja intoa riitti yhä muille jaettavaksi.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Sept 25, 2019 12:18:28 GMT
Ambo on palannut! (282 sanaa)
Laskeudun linnan puisia portaita näppärän nopeasti alas. Ruskeat vakiosaappaat kopisevat vasten puuta. Pitkä punainen viitta heilahtelee hiljaa edestakaisin. Portaitten loppupäässä nään tutut miehen kasvot.
"Ambo! Sä oot palannut" huudahdan ryntään viimeiset portaat alas halaamaan ystävää. Miehen safiirin värinen lohikäärme pyörii ympärilläni villisti. "Joo mä huomasin sut kyllä" naurahdan naaraslohikäärmelle irrottautuen Ambosta. Ambo nostaa matka-arkkunsa maasta ja lähtee viemään sitä kohti huonettaan. Minä lähden jo edeltä kohti tallia.
Tallista kuuluu matalaa hörinää, kun astun sisälle hämärään. Suuntaan suoraan kohti varustehuonetta. Etsin käsiini Clarenbaldin varusteita, satulavaljaat ja suitset. Ne sylissäni astun takaisin käytävälle odottamaan miestä.
Kun Ambo vihdoin saapuu talliin kengät kopisten, kävelen tuon luo ja annan varustekasan tuolle syliin. "Siitä sulle vähän hommaa" sanon pieni hymy huulillani. Tuo kiittelee ja alkaa kysyä kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Kun toinen on valmis ilmoitan haluavani maastoon. Mies kerää nopeasti kamppeet kasaan. Lähden jo edeltä kohti laitumia pomppien iloisesti vislaten. Kun Rosie ja Clarenbald ovat kiinni, viemme ne talliin varustettavaksi. Molempien ollessa valmiita, nousemme tallin pihalla selkään ja lähdemme kävelemään laitumien ohi, vanhaa kauppatietä pitkin.
"Ootko sä ollut koko kesän linnalla?" Ambo kysyy. Hevoset kävelevät rauhallisesti ohjat löysänä. "Joo olen, jos muutamaa lyhyttä vierailua kotona ei lasketa. Täällä on ollut aika hiljaista" kerron miehelle tuon nyökytellessä. Käymme vuorotellen kesämme läpi, kunnes käännymme takaisin päin. "Otetaanko ravia loppumatka?" Ambo kysyy kun keskustelu on tyrehtynyt. "Joo, mielellään. Mulla on vielä tältä päivältä sir Teiasin haarniska ja Shivan varusteet putsaamatta" tunnustan. Ambo virnistää ja nostaa ravin. Kylmien ilmojen tuomat virrat näkyvät hevosilla, jotka ravaavat innokkaana korvat hörössä linnalle asti.
"Kiitos seurasta" mies hymyilee ja taluttaa Clarenbaldin talliin purettavaksi. "Kiva että oot taas täällä" vastaan takaisin hymyillen. Puramme yhdessä hevoset ja viemme ne takaisin laitumelle, jonka jälkeen kiiruhdaan putsaamaan varusteita.
|
|
Lady Nadja
Aseenkantaja
"When you know better, you do better"
Posts: 206
Likes: 102
|
Post by Lady Nadja on Nov 18, 2019 17:54:45 GMT
Yrttejä ja rohtoja Sisältää ruttotehtävän, mukana Lady Aela (624 sanaa)
Kumarran ritarini sir Teiasin edessä. Kun nousen ja suoristaudun, mies alkaa puhumaan. "Lyonell on käskenyt jonkun oppipojan viemään kylän ruttotohtorille ylimääräisiä rohtoja ja yrttejä. Ajattelin varata homman sinulle, koska tälle päivälle meillä ei ole harjoituksia. Ota tallista joku vapaa hevonen, laita sille vankkurit ja lähde matkaan" ritari selittää. Nyökkäilen sopivissa väleissä painaen kaiken mieleeni. "Tässä nämä sitten on" mies lisää ja ojentaa minulle ruskeaa säkkiä. "Kiitos sir" nyökkään ja otan säkin käteeni. "Ole varovainen ettei lasipurkit mene rikki" Teias muistuttaa. Kumarran vielä, jonka jälkeen suuntaan talliin.
Päätän lähteä matkaan Rosielle. Teias on kertonut että tamma on ajokoulutettu ja kisaa siinä vaativalla tasolla, joten eiköhän me selvitä kyläreissu kahdestaan. Rosiella en ollut vielä ajanut, mutta ajokokemusta oli vähän muilta hevosilta.
"Lähdetään Rosie kylälle, niin saadaan ehkä pelastettua ihmishenkiä" puhun tammalle harjatessani sitä lähtövalmiiksi. "Ihmishenkien pelastamista tänään?" Joku sanoo varovasti pilttuun ulkopuolelta. Tunnistan äänen lady Aelaksi, jonka kanssa olenkin jo vaihtanut pari sanaa. "Toivottavasti" naurahdan. "Sir Teias käski minut viemään kylän ruttotohtorille rohtoja ja yrttejä" selvennän naiselle. "Kiva juttu, toivottavasti se auttaa" nainen hymähtää ja kurottautuu rapsuttamaan Rosien lautasia. "Haluatko auttaa minua varustamaan tämän ajokuntoon?" Kysyn. "Mielelläni niin pääset takaisin ennen pimeän tuloa" Aela vastaa. Ojennan naiselle harjan ja lähden hakemaan varusteita.
Lady Aelan avulla laitan Rosielle valjaat päälle ja suitset päähän. Kun tamma on lähtövalmis talutan sen pihalle, jossa vankkurit odottavat rohtosäkki mukaan lukien. "Jos kerkeät vielä yhden jutun tehdä, niin näitten vankkureitten kiinnittämisessä voisi tarvita apua" sanon pienesti hymyillen tummatukkaiselle naiselle. "Mikä ettei" tuo sanahtaa. Yhteistuumin saamme Rosielle vankkurit perään. Istahdan kyytiin nostaen suuren säkin vierelleni. "Kiitos paljon avusta" sanon hymyillen kaivaen viittani taskua. "Tässä" sanon kumartuen painamaan Aelan käteen kolme kultarahaa. "Ei, en minä tarvitse" Aela empii katsoen kultarahoja. "Ota vaan, ansaitset ne. On tullut vähän käytyä kisoissa niin ei ne heti lopu" naurahdan vinkaten silmää. Nainen huokaisee laittaen rahat taskuun ja heilauttaen kättään kun ohjaan Rosien linnan porteille.
Matka kylälle sujuu rauhallisesti. Rosie on hieman pörheänä menossa ja joudun käyttämään voimakkaita ääniapuja pitkien ohjien lisäksi, jotta tamma ei räjähdä ja ala laukkaamaan. Uskalsimme jopa ottaa ravia ihan pitkä pätkä, jotta reissu meni nopeammin. Kun vihdoin saavumme kylälle meitä kohdin kääntyy muutamia katseita Rosien tanssahdellassa vankkurit perässään. Kun joltain vaaleahiuksiselta naiselta tietä ruttotohtorin luo, joka neuvoo oikean suunnan vilkaisten epäilevästi lantiollani roikkuvaa tikaria. "Ei hätää. Turvallisuussyistä se vain on ja prinssi Lyonnelin kehotuksesta" sanon naiselle, jonka ilme pehmenee mainitessani prinssin. "Kiitos avusta" sanahdan naiselle pienen hymyn kera käärien viittaani tiukemmin ympärilleni piilottaen tikarin. Ohjaan Rosien naisen neuvomaan suuntaan.
Uskon olevani oikean talon edessä, koska sisältä leijuu yrttien ja rohtojen väkevä tuoksu. Sidon tamman pylvääseen toivoen että se ei sotke itseään siihen. "Rauha, pysy siinä" kuiskaan tammalle. Olisi pitänyt ottaa mukaan heinää. Koputan tohtorin oveen säkkikädessäni. Oven avaa rohdoilta haiseva mies. "Hei. Olen lady Nadja ja tulin prinssi Lyonellin käskystä tuomaan teille lisää yrttejä ja muita" hymyilen mahdollisimman kohteliaasti nostaen säkkiä kädessäni. "Ihanaa, kiitos kiitos! Tule ihmeessä peremmälle" tohtori viittoloi. Vilkaisen vielä kerran Rosieta astuessani sisälle taloon.
Ojentelen miehelle yksi kerrallaan kallisarvoisia purkkeja. Tuo nostelee niitä hyllyihin, pöydille ja kaappeihin. Kun säkki ammottaa tyhjyyttään tohtori kiittelee vielä tuhannesti ja käskee viedä kiitokset prinssille. "Minä vien. On kunnia auttaa" sanon niiaten. Sanon vielä heipat ja onnea ruttotohtorille ennenkuin astun ovesta ulos. Tohtori jää sekoittamaan tuomiani rohtoja. Toivottavasti näillä saadaan monia henkiä pelastettua.
Tamma alkaa näyttää jo hieman levottomalta seistessään sidottuna tolppaan. Tarkistan kaikki remmit ja valjaat sekä onko vankkurit vielä hyvin paikoillaan. Mitään ei näytä olevan rikki. "Hieno tyttö" kehun tammaa irrottaessani sitä. Nousen vankkureitten penkille ohjaten tamman käynnissä torin halki.
Päästessämme linnan porteista sisälle huokaisen helpottuneena. Selvittiin ehjin nahoin reissusta ja autettiin sairaita. Väsyneenä irrotan vankkurit, vien Rosien talliin purettavaksi ja hoidettavaksi ja vielä lopuksi ilmoittaudun ritarilleni että olen perillä. "Hyvää työtä. Välitän tohtorin kiitoksen prinssille" sir Teias nyökkää. Kumarran, jonka jälkeen laahustan nukkumaan.
|
|
|
Rosie
Oct 19, 2020 14:37:53 GMT
Post by Prince Lyonell on Oct 19, 2020 14:37:53 GMT
Maastoilua Kirjoittanut Mari (271 sanaa)
Tänään pääsin maastoilemaan kauniissa maisemissa. Ratsuksi minulle annettiin kaunis friisiläinen, Rosie. Hoidin hevosen itse valmiiksi ja tamma olikin oikein mukava hoidettava. Se seisoi nätisti paikoillaan koko ajan, eikä sen kanssa tullut mitään ongelmia. Sain lähteä itsekseni tutkimaan maisemia linnan porttien ulkopuolella. Ohjeeksi sanottiin vain, että jos tuntuu, että on eksyksissä niin löysää ohjat, Rosie löytää kyllä kotiin. Näillä ohjeilla suuntasin porteista ulos. Yritin pitää reitin mahdollisimman yksinkertaisena, jottei tarvitsisi turvautua hevosen suunnistusvaistoon. Kävelimme rauhaksiin eteenpäin ja ihailin jylhiä maisemia. Rosie tuntui varmajalkaiselta ratsulta ja annoin sen kulkea omaa tahtia eteenpäin. Pian saavuimme tienhaaraan, ja annoin tamman päättää suunnan. Se suuntasi vähän kapeammalle metsäpolulle ja alkoi vaikuttaa sille, että olisi aika mennä vähän reippaammin. Kokosin ohjat ja pyysin tamman raviin. Ravi olikin yllättävän tömähtelevä, eikä ollenkaan mukava askellaji. Annoin tamman kuitenkin hetken aikaa ravailla, kun se niin innokkaasti eteni. Itse pyrin vain parhaani mukaan keventämään ja yritin olla häiritsemättä ratsuni menoa. Jonkin matkan päästä Rosie alkoi itse hidastamaan ja annoin sen siirtyä käyntiin. Polku kaartui ja pian tulimme ulos metsästä laakean pellon reunalle. Pelto oikein kutsui laukkaamaan, joten pyysin Rosieta eteenpäin. Tamma vastasi apuihini epäröimättä ja kiihdytti tahtiaan. Laukkasimme pellon reunaa pitkin ja tumma harja kutitteli naamani kumartuessani eteenpäin. Pian hiljensin tahtia ja siirsin tamman käyntiin. Rosie puhalteli tyytyväisenä ja käänsin sen ympäri ja suuntasimme takaisin linnalle päin. Jossain vaiheessa taisimme kääntyä harhaan, sillä en yhtäkkiä tunnistanut maisemia enää ollenkaan. Rosie kuitenkin jatkoi määrätietoista etenemistä, joten ajattelin, että emme ole voineet kovin paljoa eksyä. Ja niinhän siinä kävi, että jonkin ajan kuluttua saavuimme linnan porteille, mutta hiukan eri suunnasta. Meidät päästettiin sisään ja hoidin hevosen karsinaan. Ennen lähtöäni palkitsin Rosien vielä porkkanalla.
|
|