Avina

    I. Sairaus vai väsymys

“Vai niin, kehtasi tuo luopio saada nimikkoratsun”, Gareth ärähti ääneen, että viereisen oppipojan kasvot haalistuivat valkeiksi.
“Ehkä se on vain tuuria. He-hevonen tuotiin juuri ulkomailta laivan mukana ja odottaa nyt kuninkaan tuomiota”, Oppipoika yritti saada jotain järkevää sanottavaa, mutta asia lähinnä ärsytti ritaria. Gareth tyytyi murahtamaan äänettömästi pitäen katseen tiukasti ritarissa, joka piteli uutta friisiläistä linnan kiviportaiden edessä.
Pienen odottelun jälkeen Lyonell asteli portaita alas. Prinssin katse oli hyvin väsynyt ja selkeästi saapunut linnalle vasta auringon nousun aikana.
“Tässä on toinen laivan mukana tullut tamma Agravain. Ector saapuu toisen tamman kanssa, mutta heille tuli mutkia matkaan”, Ritari Agravain puhui rauhalliseen äänensävyyn. Lyonell tarkkaili hevosta ja viittoi omaa oppipoikaansa että hänen seuralaistaan tulemaan luokse.
“Pahoittelut, että häiritsen teitä, mutta kertokaa hevosesta”, Lyonell puhutteli Lady Karma a ja Lady Nadja a hiljaisesti. Karma katsoi hieman hämmentyneenä, että mitä hänen pitäisi kertoa hevosesta ensisilmäyksellä.
“No arvon neidit, sopeutuisiko hevonen linnalle?”, Agravain jatkoi pienen hiljaisuuden jälkeen.
“Ehkä hieman huonokuntoinen, tai hyvin ainakin heinä maistunut”, Nadja sanoi äkkiseltään.
“Karvassa huollettavaa, varmaan myös kaviot. Hevonen on juuri saapunut laivasta”, Karma jatkoi melkein heti tarkkaillen hevosta samalla.
“Hmm, tehtävää riittää. Saatte Agravainin kanssa tarkastaa hevosen ja viedä sepälle kengitykseen”, Lyonell kääntyi poispäin aikeissa lähteä takaisin linnalle. Karma nyökkäsi syvään ja Nadja nappasi ohjakset Agravainilta.
“Mutta eivätkö nimet mene nyt sekaisin?”, Nadja tokaisi, kun prinssi katosi linnan ovista sisään.
“Tuo on täysin totta”, Karma otti ensimmäiset askeleet kohti tallia Nadja ja ritari perässä.
“Miten olisi uusi lempinimi, Aggis tai Avina?”, Nadja ehdotti.
“Avina kuulostaa kauniilta”, Agravain hymähti kypärän alta. Kaikki hyväksyivät tammalle uuden lempinimen eikä hevonen ollut mitään mieltä uudesta paikasta. Friisiläistamma katseli ympärilleen korvat sivuilla.
“Vaikuttaa sairaalta”, Nadja sanoi ja Karma pysähtyi katsomaan hevosta tarkemmin.
“Toivottavasti ei tuo ruttoa mukanaan”, Agravainin ääni oli epäilevä, mutta samaanaikaan huvittunut.
“Sillä on pitkä reissu takana luultavasti vain väsynyt”, Karma sanoi rohkaisevasti.
“No hoidetaan tämä nyt alta ennenkuin prinssi tulee hoputtamaan ja meillä on ruttoepidemia”, Nadja virnisti ja oppipojat alkoivat Agravainin opastamana käymään hevosta läpi.