Ratti

19.04.2020 Skill at arms- valmennus, valmentaja Iivari von Hoffrén〚 541 sanaa 〛

Tämä klinikka oli selkeästi pyhitetty hieman raskaammille hevosille. Virmalan Värttinän, tai "Rätti" kuten ei-kovin mairittelevasti tuota kutsuttiin, ei kuitenkaan näyttänyt läheskään niin rotunsa edustajalta kun samalla areenalla asteli valtamerialuksen kokoinen shirenhevonen. Se ei silti hämännyt Iivari von Hoffrénia, jolla oli tunnetusti suorasanainen mikä kansallisrotuumme tuli.

"Onhan se aika etupainoinen. Tyypillinen suomalainen" mies kommentoi olkaansa kohauttaen. Väritys oli kyllä kiva ja erikoinen, eikä rakennekaan mikään ihan huono. Sitä ei kuitenkaan ääneen lausuttu, ei kehuja nyt turhaan jaeltu. Muuttuvat oppilaat vielä ylimielisiksi. Iivari oli sitä kastia joka käytti mieluummin keppiä kuin porkkanaa.

Koska Roxana oli jo todellinen konkari mikä lajiin tuli, sai hän ensialkuun lämmitellä itsekseen Iivarin kävellessä tiiviisti Vivianin ja hänen jättimäisen Artemis-tammansa vierellä. Kun henkinen spotti vaihtui vihdoin violetit hiukset liehuen ratsastavaan Roxanaan, oli Rätin pärskimisestä päätellen päästy jo hyvään vauhtiin treenissä. Oli siis kohtuullista pyytää kaksikkoa esittämään ensin hunting I-radalla mitä he osasivat. Kädet puuskassa Iivari katseli ratsukon menoa, nyökyttäen välillä minimaalisesti, toisaalta välillä suupieliään tunnusomaiseen tapaansa kiristäen.

"Teillä on hyvä tekniikka. Ratsunne on kovin raaka, mikä antaa teeman tämänpäiväisille harjoitteille."

Aseiden kanssa Roxana oli tehnyt sinunkaupat jo silloin kun setä lampun vaihtoi, joten aiheeseen ei ollut puuttumista — nainen itse asiassa taisi olla opettajaansa etevämpi, jos nyt ihan rehellisiä oltiin. Hän pyöräytti miekkaansa varmalla otteella jokaisen tolpan kohdalla, mutta Rätti puolsi lavallaan ja painoi hieman etupainoisen näköisenä niin että ratsastaja sai välistä pidättää jopa ohjasta. Oli palattava perusteisiin: rengaslinjaa hinkattiin kerta toisensa jälkeen, ensin ilman peitseä, jotta lavat tulisivat paremmin haltuun. Sulkutaivutusta ei Rätin vielä ollut tarvis tässä kunnossa ratsain taitaa, joten a-c osuudet kulkivat kaikki avotaivutuksen kautta. Siinäkin oli aluksi tarpeeksi haastetta tammalle, joka olisi tahtonut mieluummin painaa avuista läpi. Ilme sillä oli hieman hapan, eikä ihmekään: hevosesta leijui vahva aura, ettei se pitänyt siitä että kuka tahansa tulee neidille kertomaan mitä tehdään. Kyllähän hän nyt tietää itse parhaiten!

Roxanalta vaadittiin muutama kovempi hetki kertomaan Rätille ettei moinen jyrääminen käynyt päinsä. Iivarin pessimistisyydestä huolimatta tamma yllätti ja osoitti neuvonpitojen jälkeen yhteistyökykyisyyttä ja jopa aavistuksenomaista keveyttä. Kun renkaat löysivät paikkansa peitsen varresta rauhallisen ravin kautta sopusuhtaisista avotaivutuksista, oli aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

"Emme edes yritä tehdä seuraavaa tehtävää laukassa, sillä näin raakana siitä on enemmän haittaa. Harjoita laukkaa vahvemmaksi ja Rättiä siinä tasapainoisemmaksi ennen noviisiradoilta siirtymistä" Iivari selosti samalla kun osoitteli apumiehille uusia solttutolppien paikkoja. Ratsukko saisi luvan lähteä kiertämään kahdeksikkoa kahden tolpan ympärille, ensin käynnissä ja sitten ravissa. Toisen tolpan nokkaa sivallettaisiin myötälyönnillä, toista vastalyönnillä septimin kautta. Tarkkuus ja miekkailuotteet eivät olleet kuitenkaan harjoittelun kohteena, vaan jälleen kerran Ratsu Reipas sai miettiä miten päin kulkikaan. Asetusten tuli säilyä lyöntipuolen vaihtumisesta huolimatta eikä lavalla saanut lähteä ryysimään, ja iskun kohdalla oli myös hetkeksi tehtävä vasta-asetus terästä pois. Teoriassa hyvin helppoa ja Roxanalle varmasti käytännössä myös, mutta Rätin aivot saivat sopivasti rutistelua. Varsinkin siinä vaiheessa kun tolppien välimatka oli pienentynyt neljään metriin ja siinä piti suuren suomalaisen koittaa taipua, oli keskittyneen tuima ilme ja muutama hännänhuiskaisu aivan oikeutettuja.

Opetustilaisuus päätettiin helppoon hyvänmielenhommaan. Rätti sai laukata laajoilla kaarilla ulkouraa pitkin, ja ainoa tehtävä oli saada se asettumaan nopeasti ulos sivujen keskelle asetettujen solttutolppien kohdilla Roxanan iskiessä myötälyönnillä nokkaan. Kun tamma tajusi asettaa itsensä turvaan epäsuoran ohjan kosketuksesta, se sai palkakseen ratsastajan kyydistään ja muutaman mehevän harjarapsutuksen. Kyllä kun palkasta puhutaan, tekee rehti suomalainen mitä vain, enemmänkin. Se oli tälle rodulle annettava myönnytyksenä.