|
Ella
Oct 13, 2020 14:40:05 GMT
Post by Prince Lyonell on Oct 13, 2020 14:40:05 GMT
|
|
|
Ella
Oct 13, 2020 15:54:27 GMT
Post by Prince Lyonell on Oct 13, 2020 15:54:27 GMT
13.04.2020 Kengitysharjoittelua, kirjoittanut omistaja〚 129 sanaa 〛
Ronjan ja Robinin jälkeen oli pikkupirulaisen vuoro. Lady Nanook talutti mustan tammavarsan kuolaimista sepän pajan luokse. Audryn valmisteli paikkoja, että Ella saadaan kunnolla molemmilta puolilta kiinni. Nanookin tärkein tehtävä oli pitää tamman ajatukset muualla kuin itse toimenpiteessä, ettei Audryn saa kaviosta päähän. Paikalla rimpuilu alkoi samantien. Ella mulkaisi terävästi Audryn suuntaan ja kuopi pajan kivilattiaa jättäen ikävät jäljet muistoksi. Kimeä hirnaus toimi varoituksena, mutta mies kylmän viileästi nappasi tamman etujalasta ja jalkoi vuolemaan röpöistä pintaa siistiksi. Etukaviot onnistuivat paremmin kuin takakaviot, sillä tamma tahtoi pariin otteeseen yrittää potkaista Audrytä. Onneks kavioiden hoitamiseen ei mennyt mieheltä kauaa kiitos hänen teräshermojen ja vahvojen ottein. Ella vaikutti ottavan toimenpiteestä enemmän itseensä, että uudet kengät jäivät tällä kertaa laittamatta. Laitumella Ella rymisti takaisin ikätovereiden luokse ja samantien alkoi muiden pomottaminen. Selkeästi isänsä tytär.
|
|
|
Ella
Oct 18, 2020 17:35:11 GMT
Post by Prince Lyonell on Oct 18, 2020 17:35:11 GMT
13.04.2020 RMP-arvostelutilaisuus, kirjoittanut omistaja〚 210 sanaa 〛Tunnetusti tammavarsa ei osaa käyttäytyä, mutta Rate My Pony- ensiarvostelussa tapahtui jotain kummallista. Lady Nanook oli lupautunut esittämään tamman ja odotimme päivän olevan täysi kaaos. Puolestaan pikimusta tamma seisoi kentän nurkassa kuin patsas eikä korvaansa liikuttanut muiden hevosten mennessä ohitse. Ehkä tammassa on jotain sosiopaatti vikaa, kun ei osoittanut minkäänlaista iloa muiden hevosten hyppien riemusta vieressä. Koko tilaisuudesta jäi hyvä mieli. Ella antoi parastaan ja askeleet olivat sellaista perushyvää. Ravia tamma ei alkanut esitellä, kun laukka on selkeästi se parempi vaihtoehto (kuten isänsä mielestä). Tamma oli rakenteeltaan perus hyvä, että kasvu varaa löytyy pään ja jalkojen seudulta, mutta runko vaikutti erittäin hyvältä. Sopivan tanakalta ollakseen barokkityyppinen kuin sporttityyppinen. Isot pisteet tamma sai rohkeudesta, mutta saattaa olla yhtä tyhmä kuin isänsä Daksu. Surman suuhun mennään ilman kysymistä. Toisaaltaan sellainen luonne on suotavaa sotaratsulta. Huutava yleisö, lastenvaunut ja sateenvarjot eivät pelottaneet tammaa, kun ikätoverit säpsyivät itkevää lasta tai aukeavaa sateenvarjoa. Selästä käsin tamma oli valpas ja eteenpäinpyrkivä. Hieman diivamainen apujen kanssa, että häntä heilui kuin viuhka turhan usein. Ei mikään helppo ratsu tulossa, kun ilmoittaa virheet heti eikä viidestoista päivä. Hännän heilauttaminen, rytmin menetys ja pienet pukit ovat parempi kuin ryntääminen pöpelikköön tai pakonomainen tila saada ratsastaja alas. Kokoamisen suhteen saadaan työstää paljon, kun tamma mieluusti meni kovaa eteenpäin turpa raahaten maassa.
|
|
|
Ella
Oct 18, 2020 23:09:50 GMT
Post by Prince Lyonell on Oct 18, 2020 23:09:50 GMT
19.10.2020 Isänsä tytär, kirjoittanut omistaja〚 310 sanaa 〛Oli tavanomainen syysilma. Lehdet lensi pitkin pihaa, kun ketään ei ollut ehtinyt huolehtimaan linnan pihalta kiireisten päivien keskellä. Sen sijaa, että piha oli pommin jäljiltä olivat hevoset parhaimmassa kunnossa. Härkähaassa kirmasi uusimmat nuorukaiset ja työhevoslauma oli saanut mukavasti täydennystä, kun muutama hieno friisiläinen oli vaihtanut omistajaa. Deimos piti huolen, että asiat etenivät prinssin viettäessä arestia omassa huoneessaan. Puolestaan Ella piti huolen, että palvelu pelaa ja aikataulut täsmäävät. Yhtenä aamuna tamma laittoi Lady Nanook juoksemaan koko päivän, kun Ella päätti rynnätä tammalaitumen puuaidasta läpi. Ei mitään merkkiä kivusta tai muusta, siitä tamma rymähti kuin kanuunankuula laivasta. “Mitä hel-”, Nanook käänsi päätä pihassa, kun kavioiden kopina säesti hiljaista syysaamua. “Voi helvetin tamma”, punahiuksinen nainen huokaisi ja lähti automaattisesti karkulaisen perään. Ella kirmasi Roes ja Helmi kannoillaan, kun muut jäivät kiltisti töllöttämään rikkinäisen portin toiselle puolelle. Muutamat ritarit lähtivät jahtaamaan Roesia ja Helmeä, ketkä onneksi pysähtyivät heinäkasalle syömään, mutta Ella jaksoi juosta kohti Lumottua metsää. “Se typerys lähtee Pahalan suuntaan”, Nanook murisi ja seurasi maahan painautuneita kavion jälkiä. “Hoi, Jästi, sinne ei kannata mennä”, Nanook huuteli tyhjään metsään. Ei kuulunut kuin tuulen huminaa Ellan kadotessa näköpiiristä. Välillä kuului kavioiden raskasta kopinaa, sitten syvää hiljaisuutta ja uudestaan. Nanook ei suuremmin kehdannut huutaa, ettei herättäisi Pahalan rajavartijoiden huomiota. Tamman vilahtaessa ohitse, punahiuksinen nainen otti kynsimäisellä otteella harjasta kiinni ja loikkasi tamman selkään. Luonnollisesti tamma alkoi heti pukittamaan ja huutamaan kuin pedon kynsiin jäänyt saalis. “Hys, tai olemme kohta Phengollien ruokaa”, Nanook puri hammasta, kun horisontissa näkyi muutama päätön ratsumies. Jalat kylkiin kiinni ja nojautuminen eteenpäin kannusti vauhkopäätä eteenpäin. Pääasia, että liikkui eikä jäänyt paikoilleen junnaamaan pahisten ollessa läsnä. Kaksikko pääsi juuri ja juuri hiippailemaan päättömiltä ratsumiehiltä karkuun ja tallin pihassa alkoi selittäminen sekä Ellan huolellinen tarkastus. Muutama puunsirpale oli etujaloissa kiinni ja veri oli hyytynyt haavojen ympäriltä. Sinnikäs tamma ei antanut periksi, vaan pienen lenkin jälkeen toi kaksikon takaisin linnalle turvaan. “Isänsä tytär”, Nanook virnuili helpottuneena.
|
|