Gitta

Heräsin aamulla ja kävin heti ensimmäisenä nauttimassa raikkaasta aamuisesta syysilmasta. Sitten tein aamutoimet. Noniin, uusi päivä ja uudet jutut, Rommi lähti kisaeläkkeelle ja kokonaan lady Roxanan ratsuksi, joten minulla vaihtui hoitohevonen. Sikäli harmi, että olisin halunnut tutustua Rommiin paremmin, se on niin kiva tamma, mutta onneksi kuulemma Gittakin on! Uusi hoitohevoseni on siis Gitta ja tänään olen menossa ensimmäistä kertaa puuhailemaan tamman kanssa. Odotan tätä innolla kuitenkin! Gitta on myös aika nuori, joten se ei ihan heti eläkkelle taida lähteäkkään. Ja itseasiassa saan myös myöhemmin kisata Gitalla, ensin kuitenkin tutustutaan ja harjoitellaan vähäsen.

 Kävelin pihalla, matkalla laitumelle. Jotkut harjoittelevat miekkailua harjoitusalueella, siitä tulee aika kova ääni ja se vähän häiritsee ajatteluani. Jostain myös tulee todella hyvä ruoan tuoksu, tulee ihan nälkä vaikka juuri söin! Ihmiset juttelevat ja tuntuu, että on kokoajan joku pieni hälinä. Pudistan päätäni, en jaksa nyt kuunnella. Otan ripeämmän kävelyvauhdin ja menen suoraa laitumille. Ah, täällä on jo vähän hiljaisempaa, kyllä se muurien toiselta puolelta tuleva hälinä tännekin ylettää, mutta se on vaimeampi. Nappaan Gitan riimun ja lähden etsimään sitä laitumelta. Pian löydänkin tamman, se katselee minua ja höristelee korviaan, kun kävelen rauhallisesti sen luokse. Vau, se on mielestäni niiin upea! En osaa edes kuvailla, jotenkin sen väri ja olemus, se on jotenkin niin kaunista. Rapsutan tammaa ja annan sen nuuhkia itseäni, höpisen sille samalla jotain. Kun olemme hetken tutustuneet siinä, laitan sille riimun ja lähdemme kävelemään pois laitumelta. Matka meni ihan hyvin, välillä Gitta tuntui melkein matelevan tosin. Vien Gitan talliin, ja Gitan kouluttaja Cyrene ilmestyy paikalle, hän vähän esittelee paikkoja, kun en ole vielä aikaisemmin ehtinyt käydä kunnollista tallikierrosta. Nyt tiedän vähän paremmin missä on mikäkin. Kiitän Cyreneä, otan harjat ja palaan Gitan luokse. Harjaan tammaa pitkään ja se seisoo nautiskellen. Kun on kavioiden putsauksen vuoro, Gitta ei halua nostaa jalkojaan, enkä pitkään yrittämisenkään jälkeen onnistu saamaan yhtäkään jalkaa nostettua, se harmittaa. Kävin kuitenkin pyytämässä Cyreneltä apua ja hän antoi vähän neuvojakin miten saan Gitan jalat jatkossa nostettua itsekin. Hoitamisen jälkeen teemme pienen lenkin tallialueella Gitan kanssa taluttaen. Se kävelee vieressäni rauhallisesti, välillä ihmettelee muiden menoa. Minua edelleen häiritsee vähän meteli, tänään on aika vilkas päivä. Katselemme hetken linnan pihan keskellä kimmeltävää suihkulähdettä, vesi sädehtii auringon valossa, se näyttää kivalta. Gittakin ihmettelee vettä turvallaan sitä koskien. Sitten jatkamme taas kierrosta. Käymme muurien ulkopuolella olevalla harjoituspaikalla, siellä tällähetkellä ei ole ketään harjoittelemassa, joten käymme kävelemässä sielläkin. Höpötän taas tammalle kaikenlaista, kerron sille, että pian me harjoitellaan täällä yhdessä ja, että se jännittää minua. Kerron sille Rommista ja matkoistani eri lääneissä. Gitta kuuntelee ja katselee minua lempeillä silmillään, kun höpötän sille maat ja mannut. Pysähdymme harjoittelualueen reunalle ja pidämme pienen evästauon. Tai ei minulla mitään eväitä ole, mutta katselen jos hyvällä tuurilla löytäisin marjoja metsän reunalta. Gitalla taas on suuri ruokalautanen suoraan nenänsä edessä, joten se varmasti löytää paljon syötävää. Gitta on todella kiva, istun nurmikolla ja katselen kun se syö. Pidän tammasta jo kovasti. Oli Rommikin kiva, en minä sitä, en tiedä, mutta Gitta vain on jotenkin todella ihana ja mahtava.

 Tauon jälkeen käymme vielä lumotun metsän reunassa ja käännymme sitten takaisin kohti linnaa. Kun ohitamme harjoittelualueen, siellä on jo joitakin harjoittelemassa. Linnan pihallakin on hälinä jo laantunut. Vien Gitan takaisin talliin, jossa hoidan sitä vielä jonkin verran. Sitten vien sen takaisin laitumelle. Kun olen päästänyt Gitan laitumelle, istahdan vielä aidan reunalle ja vedän taskustani itsetekemän vihkoseni, mihin välillä piirtelen. Gitta jäi vähän matkan päähän syömään ja tämä oli oiva tilaisuus piirtää siitä kuva vihkoseen. Hetken päästä Gitta käy vielä ihmettelemässä mitä minä oikein touhuan ja palaa sitten kavereidensa luokse. Lähden sitten itsekin linnan alueelle. Oli mahtava päivä kyllä.

Danielin piirros