|
|
Rommi
Feb 12, 2019 17:14:27 GMT
Post by Prince Lyonell on Feb 12, 2019 17:14:27 GMT
BAFF Rσɱιʅԃα  |
|
|
|
Rommi
Feb 18, 2019 21:02:57 GMT
Post by Prince Lyonell on Feb 18, 2019 21:02:57 GMT
Skills at arms- valmennus (314 sanaa), valmentaja sir Lyonell
Rommin kanssa aloitettiin rennosti. Roxana istui haarniskat päällä harmaan tamman selässä ja Rommi muistutti aivan Kidrimiä. Hymyilin pienen virneen kanssa ja Roxana katsoi minua kuin idioottia. “Lämmitelkää, onko sinulla miekka mukana?”, kysyin naiselta ennen aloittamista. “Tottakai, vaikka mieluusti olisin jousen kanssa”, nainen virnisti ottaen esiin kevyen yhdenkäden miekan. Hopea ja teräs hehkui kevätauringon valossa.
Rommi käveli rennoin askelin ja pyysin naista hakemaan enemmän reippautta sekä koottua muottia. Roxana osasi korkean koulun kuviot paremmin kuin minä, minkä takia osittain jätin sen naisen vastuulle. Tarkoituksena oli harjoitella yksinkertaisilla tehtävillä aseen käyttöä, että Rommi saisi totuttelua tulevia turnajaisia varten. Ohjat pysyivät vasemmassa kädessä ja Rommi alkoi laukata ryhdikkäästi eteenpäin. Muutamat sulkutaivutukset ja puolipiruetit keskelle kenttää. Meno näytti ketterältä ja pohkeenväistöt laukassa molempiin suuntiin onnistui raskaamman puoleiselta tammalta rennosti. Roxana osasi kuviot, joten pystyimme keskittyä tuleviin tehtäviin. “Vähän ruosteessa, mutta menee”, Roxana hymyili hupun alta ottaen miekan käteen. Saraseenin päät oli aseteltu pitkälle sivulla ja suurin osa koostui kuluneista kypäristä. Rommi lähestyi kootussa muodossa korvat hörössä ja Roxana nojautui eteenpäin, että yletti lyömään miekalla saraseenin päät alas. Kaikki tippuivat alas, mutta aseen käyttöön kaivattiin sivalluksen ääntä. Ratsu ei välittänyt miekan kimalluksesta, vaan kuunteli tarkasti käskyjä.
Aseen käyttö oli naisella hyvin hallinnassa ja hevonen tuntui sopeutuvan rauhallisesti uusiin tilanteisiin. Saraseenin päät alkoivat tippua vauhdilla jäiseen maahan, minkä takia siirryimme eteenpäin kohti saraseenin aivoihin. Aivot olivat pienempiä ja vaati kunnolla tarkkuutta. Osuminen ei silti tuntunut olevan ongelma ja Rommi meni hienosti siksak linjalla laukassa pohkeenväistöä. Tehtävä jatkui renkaiden ottamiseen miekkaan ja aluksi Rommi katseli roikkuvia kimmeltäviä esineitä, mutta hyvällä ratsastamisella tuli rohkeasti loppuun asti. Tehtäviä toistettiin siihen asti, että meno alkoi täyttää vauhdikkaalta, mutta samaan aikaan hillityltä. Rohkeutta löytyi hevosesta ja osaaminen oli katossa. “Miksi edes valmennan sinua”, pohdiskelin ääneen ja nainen pysäytti ratsun laukasta eteeni. “Koska hevonen kaipaa treeniä ja koskaan ei voi harjoitella liikaa”, Roxana nosti leukaa ja laittoi aseen takaisin tuppeen jatkaen sitten tamman verryttelyä. Päättäväisyyttä riitti.
|
|
|
|
Rommi
Mar 10, 2019 18:56:37 GMT
Post by Prince Lyonell on Mar 10, 2019 18:56:37 GMT
Klassisen ratsastuksen perusteet- tunti Zenissä, ratsastaja Lady Roxana Tuttu ratsastaja oli tänään hieman vieraamman ratsun selässä. Hiirenharmaa tamma katseli leppoisalla ilmeellä ympärilleen, askellus sillä oli verkkainen ja meininki kaikin puolin rauhallinen. Se oli selkeästi vielä hieman raaka, kiemurteli ja otti välillä hieman epämittaisia askeleita. Päivän teemana tämän Rommiksi esitellyn hevosen kanssa olisikin siis todellinen perustyöskentelyn perustyöskentely, tasapaino ja itsensä kantaminen. Roxilda osasi asiansa, mikä ei yllättänyt: aseiden kanssa ratsastaessa jos milloin painoavuilla ohjaaminen oli suorastaan elintärkeää. Aivan ensimmäiseksi Rommia heräteltiin vastaamaan apuihin nopeammin: mikäli se ei heti tullut painon mukana käännöksiin, asetuksiin ja pysähdyksiin, kapsonilla otettiin ohjalla apua. Vaikka tamma ei selkeästi mitään kiirettä pitänyt, ei se mikään tapalaiskuri ollut: jo pienen muistuttelun jälkeen alkoi keskittymiskyky löytymään niin että varsinaisiin tehtäviin päästiin käsiksi. "Palkitse vähästä ja paljon" oli osuva motto. Aina kun Rommi vastasi pelkkään istuntaan edes vähän haettuun suuntaan, sai se kehuja ja silityksen kaulalle. Tamma oli selkeästi hyvin perso kehuille, sillä se tuntui suorastaan loistavan aina kun Roxana vähänkin ylisti hienoa pysähdystä tai pyytämättä löytynyttä asetusta. "En tiedä miten Rommia on ratsastettu ennen teille tuloa, joten minun on vaikea arvailla koulutustapoja: onko sitä yritetty opettaa kantamaan pyytämättä itsensä vai ei, ja jos on, niin miten hyvin siinä on onnistuttu. Pyöreys ja rentous pysyy kyllä hyvin, mutta meidän pitäisi saada hänet tarjoamaan käännöksissä asetusta itse" Iivari mietti ääneen, ohjeistaen sitten ratsukkoa samaan tehtävään muiden kanssa: tekemään isoa volttia avotaivutuksen kanssa. Kapsonohjasta joutui vielä melko paljon ottamaan jotta taivutus onnistui symmetrisesti, mutta hiljalleen ohjaa lähdettiin käyttämään vähemmän ja vähemmän. Roxana laski sisälonkkaansa pyytäen tammaa asettumaan sen ympäri, ottaen sitten johdattavan ohjasavun pois heti kun Rommi löysi oikean muodon. Useasti se suoristui tästä, mutta väliin tuli myös monia onnistumisia kun liike jatkui ilman ohjan apua. "Tätä kannattaa harjoitella päivittäin vaikka maastakin. Sitten kun ei tarvitse enää lainkaan ohjaa johtamaan, voitte opettaa Rommia asettumaan pois epäsuorasta ohjasta. Siihen ei kuitenkaan kannata edetä ennen kuin avotaivutukset onnistuu niin että korkeintaan ääni tai pohje auttaa istuntaa." Ravatessa avotaivutukset tuntuivat sujuvan paljon helpommin kuin käynnissä. Suoralla uralla käyntitaivutukset eivät onnistuneet vielä täysin ohjatta, mutta ravissa yllättäen urataivutukset menivät ihan vaivatta. Rytmi oli lienee Rommille helpompi, sillä vielä suurempana yllätyksenä myös vastataivutus lähti luistamaan pienen johdattelun avulla muutaman yrityksen jälkeen keskiravissa, kun taaskaan käynnissä Rommi ei tuntunut tajuavan hommaa lainkaan ja jäi hieman pallo hukassa kiemurtelemaan sisäuralle. "Kapson on loistava apuväline, sitä voi ja kannattaa käyttää pidemmällekin. En tiedä ratsastatteko Rommia kotona kangella, mutta jos ratsastatte, on silloin kapsoni vieläkin hyödyllisempi: hänellä on selkeästi vielä hieman harjoiteltavaa itsenäisenää työskentelyssä, ja koska kangella on vielä vaikeampi johdattaa hevosta ilman alaleuan lukittautumista kuin nivelellä, voi kapsonohjaa pitää ihan vain varmuuden vuoksikin mukana. Minä pidän esimerkiksi vielä Lunan kanssa kapsonissa ohjia ihan varalta, niin että jos hänelle tulee tenkkapoota, voin ottaa ylemmät ohjat neuvomaan. Kouluttaessa on parempi pelata varman päälle kuin ajautua vahingossa teettämään takapakkia," Iivari puheli loppukäyntejä kävelevän ratsukon vierellä. Rommi oli vielä remonttimainen, mutta se oli perusluonteeltaan varman oloinen ja kaikkinensa fiksu tamma. Siitä tulee varmasti vielä luottamuksen arvoinen destrier.
|
|
|
|
Post by Sir Daniel on Jul 2, 2020 11:05:40 GMT
Rommiin tutustuminen
Heräilen majapaikastani, teen kaikki tarpeelliset aamutoimet mukaan lukien aamupalan ja lähden sitten tallustamaan kohti tallia. Tallissa katselen ympärilleni ja tarkkailen muiden tekemisiä. Etsin Rommin pilttuuta ja lopulta löydän sen. Rommi odottelee jo siellä. ”Toin Rommin sinulle valmiiksi sisälle!” joku huikkaa mennessään ohitseni. En tunnistanut häntä, enkä juurikaan ehtinyt nähdä miltä hän näytti, mutta joku joka tietää minun olevan uusi ja aloittavan juuti oppipoikana.
Löydän Rommin harjapakin ja otan sen mukaani tamman luokse. Otan harjan ja menen tamman viereen, jotta voin alkaa harjata sitä. Aloitan kaulasta ja tamma seisoo rauhassa ottaen rennosti. Harjailen rauhassa ensin oikean puolen ja sitten vasemman. Koko ajan Rommi on vain seisonut rauhassa ja nauttinut harjailuista.
Harjattuani ja muuten hoidettuani Rommin kokonaan saisin kuulemma viedä sen takaisin ulos. Otan Rommin pilttuustaan ja lähden taluttamaan kohti laidunta. Tamma seuraa minua kiltisti laitumelle ja päästän sen laitumella sitten menemään. Olen tyytyväinen, Rommi oli tosi kiva ja tykkään siitä jo nyt! Loppupäivän sitten teen varmaan jotain muita tallijuttuja, tutustun muihin ja tietenkin syön.
|
|
|
|
Post by Sir Daniel on Jul 17, 2020 14:17:46 GMT
Jatko tutustuminen
Tänään on taas uusi päivä ja pääsen taas tutustumaan Rommiin lisää! Kävelen rauhassa tallille ja katselen ympärilleni. Uusi alku tuntuu mukavalta, vaikka muihin tutustuminen vähän vaikealta. Kyllä se siitä, varmaankin. Etsin Rommia sisältä, mutta totean sen olevan ulkona tälläkertaa. Kävelen ulos ja lähden aitaukselle, otan tamman riimun ja narun arkusta ja menen aitaukseen. Rommi näyttäisi olevan aika kaukana joten lähden rauhallisesti kävelemään sen luo. En mene suoraan edestä, sillä muistan jonkun sanoneen joskus ettei niin kannata tehdä. Kun pääsen Rommin luokse, se nostaa päätään ja ihmettelee minua, rapsutan sitä vähän ennen kuin laitan riimun sille päähän. Se antaa minun laittaa sen aika helposti ja lähdemme kohti aitauksen porttia.
Kun olen saanut Rommin talliin, harjaan sitä taas pitkään. Kun olemme valmiita, lähdemme pienelle kävelylenkille. Koitan samalla oppia vähän paikkoja! Lähdemme tallilta ensin oikealle ja löydämme puutarhan. En uskalla mennä sinne vielä ainakaan. Rommi kävelee vieressäni kiltisti. Seuraavaksi kuljemme linnan ohi ja kurkistamme turnajaisareenalle, näyttää komealle! Käymme myös muurin ulkopuolella pikaisesti, kurkistamme harjoitus alueelle ja katselemme pihattoaitauksessa laiduntavia hevosia. Metsään en ihan vielä uskalla joten siinä käännymme takaisin. Tuntuu vähän siltä kuin olisin turisti ja Rommi esittelisi minulle paikkoja, vaikkei se osaa edes puhua. Hauskaa viettää Rommin kanssa aikaa!
Kiertelemme vielä jonkinaikaa paikkoja, ainakin niitä tärkeimpiä. Sitten palaamme taas talliin ja harjaan Rommia vielä toisen kerran ja vien sen takaisin ulos.
|
|
|
|
Rommi
Nov 9, 2020 19:02:16 GMT
Post by Prince Lyonell on Nov 9, 2020 19:02:16 GMT
30.10.2020 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Mari〚 291 sanaa 〛
Tänään saavuin Dragon Age Estateen täynnä jännitystä. Roxana oli nimittäin lupautunut opettamaan minulle ratsastusjousiammunnan alkeet! Vaikka itse olenkin perinteisten lajien kannattaja, halusin ehdottomasti tarttua tähän tilaisuuteen oppia jotain uutta.
Linnalle saavuttuani aloitimme harjoittelun kentällä ilman hevosta. Sain rauhassa tutustua jouseen ja sen käyttöön. Roxana jaksoi kärsivällisesti neuvoa ja opastaa, vaikka olin välillä täysin hukassa. Kun homma alkoi tasaisella maalla näyttää sille, että en välttämättä tapa kaikkia, tuotiin ratsukin paikalle. Roxana oli valinnut minulle hevoseksi Rommin. Kuvankaunis tamma saapui kentälle uteliaan oloisena. Aloitimme ilman jousta ja sain tutustua rauhassa tammaan. Rommi liikkui erittäin rauhallisesti eikä sillä vaikuttanut olevan kiire mihinkään. Raviin sitä joutui jopa vähän hoputtamaan, ja laukkaakin sai vähän patistella. Rommi kuitenkin toimi hyvin ja teki kaikki pyydetyt asiat juuri niin kuin pyysin.
Sitten olikin aika ottaa jousi ja kokeilla miten homma sujuisi hevosen selässä. Kentälle oli valmiiksi rakennettu kuja, jota pitkin oli tarkoitus ratsastaa ja maalitaulut olivat asetettu tasaisin välein maantasalle. Roxana opasti minua ensin, miten jousta tulee pitää hevosen selässä. Tämän jälkeen menimme kujalle ja teimme ensin niin, että etenimme Rommin kanssa käynnissä, ja jokaisen taulun kohdalla pysähdyimme ja sain rauhassa tähtäillä ja ampua. Rommille tällainen hidas meno sopi erittäin hyvin, eikä se välittänyt mitään vaikka pari kertaa vahingossa huitaisin sitä jousella. Ilokseni osuin jopa muutaman kerran tauluun! Seuraavaksi edettiin sitten käynnissä ja yritin ampua vauhdista. Ei ollut ollenkaan helppo homma, mutta onneksi tasainen ratsuni ei välittänyt heilumisestani vaan puksutti tasaisella vauhdilla eteenpäin. Muutaman kierroksen jälkeen Roxana kysyi haluaisinko kokeilla tehtävää vielä ravissa. Katsoin naista epäluuloisena, mutta päätin kuitenkin kokeilla. Rommilla onneksi oli suhteellisen tasainen ravi istua, ja sain jopa kaikki nuolet ammuttua, vaikka eihän ne osuneet sinnepäinkään. Vaikka laji olikin haastava, niin hauskaa oli! Lopuksi kiitin ratsuani rapsutuksilla ja kävin ennen lähtöäni viemässä vielä tamman karsinaan pari porkkanaa.
|
|
