|
Post by Prince Lyonell on Jan 28, 2019 18:48:24 GMT
"Menen ilmoittamaan keittiölle. Voit mennä vaihtamaan vaatteesi huoneeseeni, muistatko missä sen on?", Ehdotin Karmalle. Hän tahtoi varmasti eroon haarniskasta ja saada mukavat kuivat vaatteet päälle. Toivottavasti nainen ei sairastuisi. Ruokahalu oli toisella varmasti suuri, joten keittiö sai laittaa parastaan, kuten aina.
Suuntasin keittiöön ilmoittaakseni kattauksen kahdelle. Muut olivat jo syöneet, mutta osa antimista oli vielä pöydässä. Kaikki olivat varmasti vähitellen menossa nukkumaan, kun ulkona alkoi olla jo hyvin pimeää. Keittiön väki alkoi laittamaan parempaa kattausta. Löytyi maalaisleipää, hedelmiä, leivän päälle päivällisin antimia. Juomaksi viinia tai vettä tuttuun tapaamme. Odottelin Karmaa salin oven edessä.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 28, 2019 19:11:25 GMT
"Muistan." Sanahdin varmana ja jatkoin matkaani yksin. Kävelin rauhallisesti portaita ja käytäviä pitkin, kunnes pääsin miehen hämärään huoneeseen. Riisuin suojukset ja haarniskat, jättäen ne yhteen kulmaukseen kuivumaan. Vedin päälytakin pois, siirtäen sen naulaan roikkumaan. Saisi kuivata siinä yön. Hiuksenikin olivat kosteat kaikesta lumesta, mutta voisin kuivata ne ruuan jälkeen. Heitin kengät hetkeksi pois, käyden hakemassa miehen vaatekaapista jotain kuivaa, sillä vaikka ajattelin että paitani olisi ollut kuiva, se olikin hiessä. Löysin pienemmän harmaan paidan ja vedin sen päälleni. Kiristin vielä korsetin paidan päälle, eikä sitä enää olisi tunnistanut prinssin vaatteeksi. Hymyilin lopputulokselle, käärien hihat vielä puoleen käteen. Kenkäni olivat onneksi vielä kuivat, joten sujautin ne takaisin jalkaani ja lähdin kävelemään ruokailuhuonetta kohti.
Linna oli oudon hiljainen ja hämärä, ainoastaan omat askeleeni kaikuivat käytäviä pitkin. Suunnistin hajun perässä kohti ruokaa, joka meille oli katettu. Pian huomasinkin Lyonellin, joka seisoi oviaukolla odottavan näköisenä. Kuljin hänen luokseen pieni hymy huulillani. "Olen valmis." Hymähdin päästyäni kohdalle.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Jan 28, 2019 19:41:25 GMT
Käännyin tutun äänen puoleen ja silmäilin Karmaa päästä varpaisiin tekemättä siitä kuitenkaan liian epäsoveliasta. "Hienoa, pöytä on valmiina", Hymyilin ja lähdin edellä ottaen paksun talviviitan pois päältä. Alla oli suhteellisen paksu luonnonvalkea paita. Käärisin hihat matkalla puoleen väliin kättä. Linna oli mukavan lämmin eikä kylmyys usein tuntunut missään.
Istahdin pöydän päätyyn ja Karma sai istahtaa toiselle puolelleni melkein omaan vakipaikkaansa. Otin hyvän rennon asennon ja viimein jalat saivat levähtää. Teki mieli potkaista nihkeät saappaat pois jalasta. Korjasin viimein asentoa kaataen itselleni lasin viiniä. Annoin Karmalle luvan aloittaa ruokailun samalla kysyen mitä juotavaa hän tahtoi.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 28, 2019 19:49:02 GMT
Olin täysin valmis syömään, sillä nälkä oli iskenyt kuin pannulla päähän. Seurasin miestä pöytään, istuutuen sille tutulle paikalle johon aina istuin. Keräsin itselleni kunnolla ruokaa, nyt jo melko tottuneena linnan antimiin ja tajuten sen että kykenin olemaan oikeasti rennosti Lyonellin seurassa.
"Tällä kertaa voin ottaa viiniä, kiitos." Nyökkäsin kiitokseksi hitaasti. Otin lasin vastaan, siemaisten juuri sopivan makeaa punaista juomaa, aloittaen samalla syömään. Keittiö oli tehnyt taas oivallista ruokaa, eikä mistään ollut moittiminen.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Jan 28, 2019 20:32:24 GMT
Karma kävi kiinni pöydän antimiin. Aloin rauhallisesti syömään ottamalla muutamat leivän palat ja heittämällä siihen päälle murennettua lihaa. Alkoi olla jo suden nälkä ja tuore maalaisleipä sekä päivän aikana pyydetty liha peitti nälän nopeasti. Viiniä tykkäsi mennä normaalia enemmän ja aivan unohduksissa muistin kuinka viini ei sovellu jumalverisille.
Laskin pikarin maahan ja päässä heitti omalla tavallaan. Se ei ollut normaali humala, vaan enemmin voimat katosivat vähitellen ja niiden käyttäminen saattaisi olla aivan päinvastaista. Olo oli hyvin rento ja päällepäin näytin hyvin rentoutuneelta. Lopetin syömisen muutaman kunnon leipäpalan jälkeen. Karma sai syödä rauhassa loppuun, hänellä oli varmasti nälkä. Odotin, että toinen oli valmiina antaen hassun olon säteillä koko kehooni. Se oli kuin lävistävä nuoli, mutta pitkittäissuunnassa. Hehe, ajattelin pyöritellen silmiä. Kuinka kultaiset koristeet sokaisivat sillä hetkellä.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 28, 2019 20:38:45 GMT
Söin hyvällä tahdilla pöydän antimia, välillä siemaillen viiniä ruokajuomaksi. Kun olin valmis, nojasin tuolin selkänojaan kylläisenä. Olo oli mukavan lämmin ja kaikin puolin hyvä. Katsahdin mieheeni, joka näytti yllättävän rennolta. "Onko kaikki hyvin?" Kysyin epäilevänä Lyonellilta, kääntäen päätäni hieman sivulle. Joko hän oli hyvin väsynyt, tai humalassa. Ei hän minun mielestäni juonut edes paljoa, mutta pieni vaappuminen antoi kyllä eri kuvan.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Jan 29, 2019 16:06:40 GMT
Nyökkäsin naiselle nopeasti ja useamman kerran. Kosminen puoli kasvoista aristi valoa ja soihtujen valaisu oli liian kirkas tähän tilanteeseen. "On kyllä, oletko valmis?", Kysyin naiselta pienen hymyn kanssa nojaten kyynärpäillä pöytään. Karma nyökkäsi. Hänen kasvoillaan oli epäilyttävä ja huvittunut virne, joka kertoi enemmän kuin tuhut sanaa. Tiedän, en ollut ihan tolpillani vaikea se oli myöntää.
Nousi ylös varovaisesti pitäen rytini yllä. Lähdimme siitä kävelemään Karman kanssa kohti makuuhuonetta. Askeleet olivat veltot ja rennot, melkein haparoivat. Pystyin siitä huolimatta kannattelemaan itseäni kuin ruhtinasta ehkä hiemanm yliojennettuna. Portaikko ei ollut ongelma, mutta linnan käytävää valaisevat soihdut olivat suurin esteeni.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 29, 2019 16:28:44 GMT
Vaikka Lyonell vakuutteli olevansa kunnossa, hän ei todellakaan vaikuttanut siltä. Katselin mielenkiinnolla kuinka toinen nousi ja lähti jopa liioitellun ryhdikkäästi kävelemään pitkin käytävää. Aluksi kuljin hänen vierellään täysin neutraalein ilmein, mutta en voinut pidätellä huvittuneisuutta enempää. Naurahtelin hiljaa silloin tällöin, miehen astellessa lähes ylväin askelin eteenpäin.
Päästessämme miehen hämärään huoneeseen, käännähdin tuon puoleen uteliaana. "Oletko varmasti kunnossa? Vaikutat hieman liian rennolta." Kysäisin kävellen hitain askelin Lyonellin luokse.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Jan 29, 2019 16:39:05 GMT
"Mitäää", Kysyin ääni hieman nousten ja laskien. Tajusin sen itsekkin, että en pystynyt peittelemään huonoa viinapäisyyttä, tai huonoa viiniverisyyttä. Pyörittelin silmiä pienen punastuksen kera ja ajattelematta voimien mennen aivan miten sattuu makkarin ovi suorastaan paiskautui auki. Säpsähdin asiaa itsekkin ja Karmalla oli epäilyttävä katse.
"Olen kunnossa", Vastasin naisen kysymykseen harvinaisella viiveellä. Usein vastaukset tulivat heti suusta, mutta nyt en edes ajatellut asioita. Astuin hämärään huoneeseen Karman jälkeen ja laitoin oven hyvin varovaisesti kiinni. Loitsut eivät toimineet, ei hyvä. Käännyin katsomaan Karmaa yhä yllättänyt ja huvittunut katse kasvoillani. Samalla potkaisin saappaat jalasta. "Voitit. En ole ihan omaitseni, katsoos kunn...alkoholi ei tee hyvää jumalille", Pyörittelin peukaloita. Usein osasin pitää juomisen siinä rajalla, etteivät vaikutukset näkyneet. Nyt liian nopeasti lyhyeen aikaan ei tuottanut hyvää tulosta.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 29, 2019 18:18:56 GMT
Mies ei todellakaan voinut pitää humaltumistaan minulta piilossa. Seurasin hänen askeleitaan ja toimintojaan tarkasti, huomaten selvästi toisen liioitellut otteet ja askeleet. Lyonell kuitenkin antoi minulle todellisen vastauksen, saaden minut nyökkäämään hyväsyvästi. "Vai niin." Hymisin hymyillen huvittuneesti. Vedin saappaat pois jaloistani, viimein huokaisten helpotuksesta. Jalkani saivat vihdoin hengittää. Vein saappaat muiden vaatteideni luokse, samalla luopuen myös korsetista. Lyonellin harmaa paita, jonka olin varastanut päälleni, laskeutui rentona ympärilleni. Avasin myös lumen kostuttamat hiukset letiltään. Platinablondit kutrini laskeutuivat voimakkaille kiharoille harteilleni.
Käännyin viimein miehen suuntaan, hipsien kevyesti tuon luokse. "Vähemmän viiniä siis sinulle." Naurahdin lopulta, tarttuen tuon paidan kauluksesta leikkisästi ja painaen suudelman hänen huulilleen.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Jan 29, 2019 19:41:40 GMT
Karma laittoi itseään kuntoon ja silmäni osuivat harmaaseen paitaan, joka suorastaan laskostui mekkona naisen päälle. Annoin hymyn pysyä yllä. Pysyin lähes paikoillani vaihdellen painoa puolelta toiselle levottomaan tahtiin. Toinen käsi nojautua kaappia vasten, mutta pian nainen tarttui paidan kauluksesta painaen suudelman huulilleni.
Annoin vain silmien painautua kiinni jatkaen suutelemista muutaman hetken. Irtaannuin otteesta, kun inhottava huimaus iskeytyi kuin miekan isku takaraivoon. Tarraannuin naisen käsistä kiinni johdatellen toista mukanaan. Istun sängyn reunalle pitäen käteni kiinni naisen omissa. Nojaannuin taaksepäin, mikä oli kaukana varovaisuudesta. Suorastaan lymähdin sängylle vetäen naisen mukanani päälle makaamaan. Suljin silmät antaen huimauksen mennä ohitse. Avasin sitten silmät katsoen suoraan Karman sinisiin silmiin.
|
|
|
Post by Lady Karma on Jan 29, 2019 20:10:40 GMT
Suudelmaani vastattiin, vaikkakin pienen hetken päästä mies horjahti taaemmas. Hän ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi, taluttaen minut sängyn eteen ja siitä suoraan kaatuen sängylle. Nauroin heleästi miehen suurpiirteisille liikkeille, sille miten hän vaikutti kaikelta muulta kuin siveelliseltä ja vakavalta prinssiltä. Kohtasin eriväriset vaaleat silmät, maaten kyljelläni tuon sängyllä. Tutkin miehen katsetta hymyillen pienesti. Sydämeni alkoi takomaan tuhatta ja sataa rinnassani, saaden hellän punan poskilleni. Hiukseni olivat suuri sotku, lojuen siellä täällä pääni ympärillä. En oikein tiennyt mitä tehdä, mutta käteni muuttuivat levottomiksi. Nostin päälimmäisen käden sivelemään Lyonellin poskea hitain vedoin.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Feb 3, 2019 13:50:02 GMT
Hymyilin leveästi Karma rinnallani. Olo oli hyvin rento, että suorastaan upposin sängyn pohjasta lävitse. Humalainen tunne oli voittanut oman pääkoppani, joten en voinut kuin ihailla toista ja käyttäytyi mahdollisimman rauhallisesti. Suljin silmät naisen hyväillessä rintakehääni. Niin hyvältä kuin se tuntui en voinut kuin antautua tunteelle.
Avasin sitten sokeamman puoleisen silmän hahmottaen naisen valkeat hiukset. Harvinainen näky, että hiukset olivat auki. Nostin Karman puoleisen käden silittämään naisen päätä. Hiukset jäiväit kiinni sormien väliin. Rauhallisesti vapautin kädet hiussotkuta etten vahingossakaan nipistäisi toista. Jatkoin toisen silittämistä siirtäen katseen kohti kattokruunua, jonka kynttilät olivat palaneet kauan aikaa sitten.
|
|
|
Post by Lady Karma on Feb 4, 2019 9:24:13 GMT
Miehen sänky oli paljon pehmeämpi kuin minun omani kotona. Asiaan toki saattoi vaikuttaa se että mies oli kuninkaalinen ja minä en. Joka edelleen jaksoi mietityttää minua. Miten olin muka saanut miehen pitämään minusta millään tasolla, toki tiesin että tuo oli aina kunnioittanut minua, mutta hän kunnioitti kaikkia, en tuntenut olevani erityinen oikeastaan ikinä. Pieni huokaus pääsi huuhliltani kun tunsin toisen kosketuksen hiuksillani. Suljin silmäni ja annoin miehen sormien haroa suortuviani rentouttavasti. Olin ehdottomasti onnellinen siitä että mies piti minusta, mutta ihmetys ei kadonnut. Kaikki oli tapahtunutkin niin nopeasti ettei sitä ollut tajunnut. Minusta tuntui että olin ollut hieman ihastunut mieheen jo ennen kuin minut siirrettiin hänen oppipojakseen. Hän oli aina ollut auktoriteettinen ja vahva, niin olemukseltaan kuin luonteeltaan. Nyt mies oli pehmentynyt ja pakko myöntää että pidin tästä muutoksesta.
Liikuin lähemmäs miestä, painaen otsani tuon rintaa vasten. Väsymys alkoi vallata mieltä, enkä pistänyt pahakseni sitä. Uni sai tulla jos oli tullakseen. Nyt vain kuuntelin toisen hengitystä hiljaa.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Feb 4, 2019 14:56:11 GMT
Havahduin unen rajamailta, kun Karma liikahti lähemmäksi. Toisen otsa painautui rintaa vasten ja siitä huolimatta jatkoin silittämistä hieman hitaammalla tahdilla. Oudon humalaisen tuntemuksen lisäksi kehossa mylläsi suuri onnellisuuden tunne. Tunne oli molemminpuolinen ja varmasti myös hämmennys. Kaikki oli tapahtunut nopeasti ja piilossa muilta nyt se oli kaikkien tiedossa, ainakin aatelistoväen linnan ulkopuoleista elämää unohtamatta. Isä tiesi asiasta, mutta hän ei ollut kerrottuani yhtään vihainen. Siitäkin olin hyvin onnellinen, vaikka saattoi olla hieman kastista poikkeavaa. Kenties jumalatkin armahtivat.
Painoin silmät kiinni kääntyen kyljelleni. Päässä heitti minimaalisesti, mutta en antanut sen häiritä. Nappasin Karman paremmin syliin avaten sitten silmät pitäen katsetta vain edessäpäin.
|
|
|
Post by Lady Karma on Feb 4, 2019 16:15:36 GMT
Lämmin tunne täytti kehoni, samalla kun kääriydyin lähemmäs miestä. Tuo painoi minua lähemmäs, saaden silmäni aukeamaan. En nähnyt miehen kasvoja kunnolla, vain vaaleat silmät paljastivat tuon olevan vielä hereillä. "Mitä ajattelet?" Kysyin hiljaa hymyillen. Oli niin mukavan rentoa vain olla siinä, miehen lämpimässä sylissä ja rauhoittua. En tarvinnut palavaa ja kiihkeää iltaa hänen kanssaan, tämä riitti oikein hyvin.
Hengitin rauhassa, hitaasti ja rennosti. Olin nostanut käteni halaamaan miestä, tuntien tuon lämmön. Oikea olkapää oli edelleen kylmä, mutta en uskonut että se siitä enää paraneekaan. Silitin tuon kylmää kohtaa hellästi, kuin toivoen sen lämpenevän vielä.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Feb 4, 2019 16:58:20 GMT
Nainen huomasi, että pidin silmiä auki. En ollut varma olinko unessa vai hereillä. Silitin toisen päätä muutaman kerran ja vastasin sitten vaisulla äänensävyllä: "Kaikkea mahdollista. Sinua, meitä, kruunajaisia, kaikkea mullistavaa". Hymähdin lopuksi ja vilkaisin Karman suuntaan. Olo oli äärimmäisen rento ja en muista milloin viimeksi olisin saanut ottaa näin rauhallisesti. Ei tarvinnut ajatella seuraavan päivän velvollisuuksia, ainakaan nyt kun velvollisuudet väistyivät suuren päivän tieltä.
Karma silitti kasvojen puolikasta sillä tyylillä, että saisi jääkylmän kasvon palan lämpenemään. Se oli suloista ja yrittänyttä ei koskaan laitettu. "Entäs itse", Kysyin vielä hetken päästä viitaten naisen aikaisempaan kysymykseen. Puhuminen tuntui hyvältä. Ainakin sai luottamuksella sanoa, sillä harvemmin pääsin puhumaan tunteista ilman että ketään oli tuomitsemassa.
|
|
|
Post by Lady Karma on Feb 4, 2019 17:06:04 GMT
Hymisin tyytyväisenä miehen vastaukseen. Hänellä oli varmasti paljon ajateltavaa ja murehdittavaa. Enkä ollenkaan tuominnut miestä, hänellä oli velvollisuutensa, eikä hän voinut vain heittää kaikkea nurkkaan ja olla ajattelematta niitä. Rinnassani pumppasi lämmin aalto myös siitä syystä että mies sanoi ajattelevansa myös minua. Se oli ihanaa kuulla.
Sitten mies heitti pallon minulle. Nostin katseeni mieheen, pienesti hymyillen. "Samoja asioita." Totesin sitten todenmukaisesti. Kruunajaiset olivat pyörineet myös minun mielessäni jo hetken aikaa. Lähinnä mietin kuinka paljon se tulee muuttamaan asioita.
|
|
|
Post by Prince Lyonell on Feb 4, 2019 17:28:40 GMT
Nyökkäsin muutaman kerran nopeasti myöntäväksi vastaukseksi. Karman kerrottua hänen ajattelevan samoja asioita hymy kohosi kasvoille ja sain suljettua silmät. Silti toivoin ettei kruunajaiset sekoittaneet liikaa naisen päätä. Oli pakosti kruunattava Arkalan maille oma kuninkaallinen vasalli, mikäli tahdoin viettää enemmän aikaa Hankalan linnassa. Muuten joutuisin olemaan suurimman osan ajasta Arkalassa. Väistämättä tahdoin olla täällä missä minua eniten tarvittiin, ainakin niin olin kaiken aikaa kuvitellut.
"Älä liikaa rasita mieltäsi", Sanoin rennolla äänellä antaen silmien painua kiinni. Itse en nähnyt suuria muutoksia edessä. Kuninkaan arvonimi toi uudenlaisia tehtäviä yhdistyneessä läänikunnassa. Paljon päätettävää ja piti pitää alamaiset tyytyväisenä. Perinteisen kaavan mukaan olisi isän hautajaiset, häät jne. Päätin toistaiseksi keskittyä ritarikouluun ja alamaisista huolehtimiseen. Muut tulkoon omalla ajallaan.
|
|
|
Post by Lady Karma on Feb 4, 2019 17:42:19 GMT
"En tietenkään." Pudistin pienesti päätäni, jonka jälkeen painoin sen takaisin miehen syliin. Laitoin silmät kiinni, hengittäen miehen tuoksua, rentoutuen tuon sängyssä. En tietenkään voisi lopettaa asioiden ajattelua, mutta yritin olla stressaamatta niitä liikaa. Se ei auttaisi kuitenkaan mitään. Asiat tulivat ajallaan ja kaikki menisi hyvin loppujen lopuksi, yritin uskoa siihen.
|
|